Tuulivoima Suomessa
Yhteiskunta sähköistyy globaalisti ja samalla puhtaan sähköntuotannon merkitys korostuu. Tuulivoima on yksi nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto niin meillä kuin muuallakin maailmassa.
Tuulivoimarakentaminen alkoi Suomessa selkeästi myöhemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Vuodesta 2012 – 2013 alkaen tuulivoimarakentaminen on kuitenkin päässyt hyvään vauhtiin myös meillä ja tuulivoiman osuus Suomen sähkönkulutuksesta on noussut viime vuosien aikana tasaiseen tahtiin.
Suomeen on rakennettu vuoden 2022 loppuun mennessä yhteensä 1 393 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 5 677 megawattia. Kapasiteetti kasvoi vuoden 2022 aikana merkittävästi 2 430 megawatilla ja 437 tuulivoimalalla.
47 % hankkeista suomalaisomistuksessa
Vuoden 2022 loppuun mennessä rakennetut tuulivoimahankkeet ovat suurelta osin suomalaisomistuksessa: 47 prosenttia hankkeista omistaa suomalainen hanketoimija ja loput 53 prosenttia ovat eurooppalaisessa omistuksessa. Suomeen rakennetut tuulivoimalat ovat niinikään eurooppalaisia, eniten maahamme tuulivoimaloita on toimittanut tanskalainen Vestas (61 %).
Suurin osa hankkeista on rakennettu Pohjois-Pohjanmaalle, jonne sijoittuu 37 prosenttia kaikista Suomen tuulivoimaloista. Vuonna 2021 eniten tuulivoimaa rakennettiin Pyhäntään (161 MW tuulivoimaa) mutta kumulatiivisesti Suomen suurin tuulivoimakunta on Simo.
Asennetun tuulivoimakapasiteetin keskiteho on kasvanut myös Suomessa viime vuosien aikana. Suomessa vuosittain asennetun kapasiteetin keskiteho on kasvanut 173 kW:sta vuonna 1991, 4,3 megawattiin vuonna 2021.
44 %
Suomen tuulivoimaloista on suomalaisomistuksessa.
7 322 MW
Suomeen asennetun kumulatiivinen tuulivoimakapasiteetti oli 7 322 megawattia keväällä 2024.
Suomalaisen tuulivoiman historia
Suomalaisen teollisen tuulivoiman historian voi katsoa alkaneen 1990-luvun taitteessa. Ensimmäinen sähköverkkoon liitetty tuulivoimala rakennettiin Suomeen jo vuonna 1986. Voimala oli Imatran voiman Kopparnäsin 300 kilowatin koelaitos. Vuonna 1991 Korsnäsiin Pohjanmaalle rakennettiin Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto, joka koostui neljästä 200 kilowatin tuulivoimalasta.
1990-luvun alkuvuosina uusia voimaloita rakennettiin Korsnäsin lisäksi muun muassa Siikajoelle, Kalajoelle ja Kemiin. Rakennetut voimalat toimivat tärkeinä referensseinä tutkijoille, jotka kartuttivat tuulivoimatietoaan muun muassa jäätävien olosuhteiden osalta tarkkailemalla rakennettujen tuulivoimaloiden tuotantoa ja toimintaa. Etenkin Korsnäsin tuulipuisto oli tutkijoille tärkeä kohde.
Tuuliresurssien arvioiminen oli jo tuolloin tärkeä asia, jotta tuulivoimaloiden sijoittaminen olisi mahdollisimman optimaalista. NEMO-tutkimusohjelman aikana syntyikin ensimmäinen Suomen Tuuliatlas, jolla arvioitiin tuulisten alueiden potentiaalikartoitus ja tuulivoiman teknisen ja taloudellisen merkityksen Suomen sähköjärjestelmässä.
Suomen ensimmäinen aikakauteensa nähden todellinen tuulivoiman kasvuharppaus nähtiin 1990-luvun lopulla. Tämä johtui pitkälti siitä, että helmikuussa 1996 voimaan tullut Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) energiainvestointien tukijärjestelmä kannusti rakentamaan tuulivoimahankkeita 40 prosentin investointituella. Alaan uskallettiin kannustimen avulla nyt panostaa, ja tuulivoimaloita alkoi vihdoin nousta Suomeen vuosikymmenen puolivälin hiljaiselon jälkeen – vuosien 1994 ja 1996 välisenä aikana tuulivoimaa rakennettiin Suomeen noin kolmen megawatin edestä. Vuoden 1999 aikana Suomen tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistui. Megawattikokoluokan tuulivoimaloita rakennettiin vuoden aikana Poriin, Kotkaan, Oulunsaloon ja Uuteenkaupunkiin. Valitettavasti ennätysvuoden jälkeen rakentaminen törmäsi kuitenkin esteisiin ja hidastui vilkastuakseen taas vasta reilun kymmenen vuoden päästä.
Vuosi 2009 oli tuulivoimarakentamisen kasvun kannalta erityisen tärkeä. Alan kannalta tärkein asia oli syöttötariffityöryhmän työ (2008 – 2009), työryhmän loppuraportti ja sen pohjalta annettu hallituksen esitys syöttötariffilainsäädännöksi. 2010-luvun alku oli uuden aikakauden alku suomalaisessa tuulivoimassa – kiitos tuulivoiman syöttötariffin. Kun syöttötariffijärjestelmä oli saatu käyttöön, alkoi tuulivoiman rakentaminen todenteolla vuodesta 2012 alkaen. Tuulivoimakapasiteetin 1 000 megawatin haamuraja ylittyi Suomessa vuoden 2015 aikana ja seuraavan tuhannen megawatin raja rikottiin jo muutaman vuoden päästä vuonna 2018.
Suomalaisen tuulivoiman historiassa käännettiin uusi sivu, kun ensimmäinen markkinaehtoinen, ilman valtion tukea rakennettava tuulivoimahanke julkaistiin 2018 kesällä.
Lue tuulivoiman historiasta Suomessa lisää Tuulivoima-lehden blogisarjasta!