Kotimainen merituulivoima tarjoaa merkittäviä kasvumahdollisuuksia kotimaiselle teollisuudelle ja alihankintaketjulle. Erityisesti Itämeren vaativien olosuhteiden tuntemus ja suunnitteluvaiheeseen soveltuvat ratkaisut ovat Suomen kilpailuetu. Suomen uusiutuvat ry tavoittelee merituulivoimakapasiteetin kasvattamista 24 gigawattiin vuoteen 2045 mennessä, joka tarkoittaa jopa 60 miljardin euron investointipotentiaalia.
Kotimaisen merituulivoiman edelläkävijä Arenson Offshore-liiketoiminnan projektijohtaja Manu Grönlundin mukaan suomalaisilla yrityksillä on jo nyt laajaa kokemusta ja osaamista merituulivoiman toimitusketjuista, mutta kasvunvaraa on edelleen erityisesti isompien kokonaisuuksien hallinnassa. Grönlund korostaa suunnittelu- ja rakentamisvaiheita, joissa suomalaisilla on kilpailuetua – erityisesti jäätyvän Itämeren olosuhteiden tuntemus ja näissä olosuhteissa toimivat ratkaisut ovat Suomen kilpailuetu.
”Suomessa on paljon insinööriosaamista ja sen valjastaminen innovatiivisten kustannuksia säästävien ratkaisujen luomiseksi on suuri mahdollisuus. Jäätyvän Itämeren olosuhteissa toteutettava rakennusprojekti kaipaa suunnitteluvaiheessa Itämeren olosuhteisiin räätälöityjä ratkaisuja, aluksia ja toimintamalleja, jotka ovat erilaisia, kuin parhaillaan Pohjanmeren projekteissa käytössä olevat ratkaisut”, Grönlund kertoo.
Suomi voisi Grönlundin mukaan tulevaisuudessa toimia merituulivoimatekniikan vientimaana. Erityisesti jääolosuhteet, merenpohjan erityispiirteet ja suurten merituulivoimaloiden perustusratkaisut sekä niiden asentamiseen liittyvät ratkaisut ja voimaloiden meriasennuksiin liittyvät ratkaisut ovat kaikki sellaisia, joissa suomalainen teknologia ja osaaminen on vietävissä Ruotsin, Viron ja Baltian maiden hankkeisiin.
”Useat suomalaisyritykset toimivat jo kansainvälisissä hankkeissa kriittisten komponenttien toimittajina. Suomesta löytyy valmiuksia myös esimerkiksi meriperustusten ja merikaapelien valmistukseen. Jos yritykset pystyvät ottamaan vastuulleen suurempia toimituskokonaisuuksia, ne pääsevät lähemmäs hankkeen investoinnin toteuttajaa ja voivat tavoitella vielä merkittävämpää roolia miljardiluokan hankkeissa”, Grönlund toteaa.
Arenson oma alihankinta painottuu tällä hetkellä tuulipuistojen kunnossapitoon, huoltoon ja erilaisiin suunnittelutehtäviin niin merellä, kuin maalla. ”Selkeä valtaosa alihankinnastamme on suomalaista. Kartoitamme aktiivisesti paikalliset mahdollisuudet ja teemme yhteistyötä useiden kotimaisten yritysten kanssa, muun muassa Tahkoluodon laajennushankkeessa”, sanoo Grönlund.
Suomi voi rakentaa 24 GW merituulivoimaa vuoteen 2045 mennessä
Alihankintaketjun kehittäminen on tärkeää myös Suomen uusiutuvat ry:n asettamien merituulivoimatavoitteiden saavuttamisessa. Yhdistyksen tavoitteena on, että Suomen merituulivoimakapasiteetti kasvaa nykyisestä 44 megawatista 16 gigawattiin vuoteen 2040, ja 24 gigawattiin vuoteen 2045. Investointipotentiaali voi olla jopa 60 miljardia euroa vuoteen 2045 mennessä.
”Merituulivoima on tärkeä osa Suomen siirtymää kohti puhdasta ja omavaraista energiantuotantoa”, sanoo Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontapäällikkö Veera Villikari. ”Merituulivoiman rooli korostuu erityisesti, kun otetaan huomioon kasvava sähkön tarve, jota ajavat muun muassa suuren mittaluokan investoinnit, kuten datakeskukset ja vetyhankkeet”.
Manu Grönlund on tänään mukana keskustelemassa kotimaisen merituulivoiman alihankintaketjun merkityksestä Kaapelitehtaalla järjestettävässä Wind Finland Offshore -seminaarissa. Seminaari on Suomen suurin merituulivoimaan keskittyvä tapahtuma, joka kerää Kaapelitehtaalle tänä vuonna 200 alan osaajaa. www.windfinland.fi.
Lisätiedot:
Veera Villikari, edunvalvontapäällikkö, Suomen uusiutuvat ry, +358 40 125 1825
Manu Grönlund, Arenso Oy, Project Director, Offshore, +358 400 740 242
Lisätiedot
