Suomessa on kehitetty viime vuosikymmenen muutoksilla tuulivoimaloihin kiinteistöveromalli, jota nyt ihaillaan verrokkimaissa. Ruotsissa monet tahot toivovat Ruotsin siirtyvän Suomen malliin, jossa tuulivoimaloiden kiinteistövero ohjautuu kuntien kassaan. Kiinteistöverotulot hyödyttävät kuntalaisia ja muita alueen asukkaita laajalti kunnan omien demokraattisten päätösten mukaisesti. On selvää, että Suomen malli motivoi kuntia tekemään tuulivoiman sijoittumisen mahdollistavia kaavoja. Puhtaan ja edullisen sähkön hyvä saatavuus vuorostaan houkuttelee luokseen sähköintensiivisiä uusia teollisuuden investointeja. Tällaisten hankkeiden tavoittelu on pääministeri Orpon hallitusohjelman tärkeimpiä tavoitteita, sillä Suomen elinvoimaa rakennetaan tulevien investointien varaan. Suomi ei voi kilpailla esimerkiksi Saksan hankkeille myöntämien tukisummien kanssa – meidän valttikorttimme ovat uusiutuvan sähkön ja sijoituspaikkojen saatavuudessa sekä sujuvassa luvitusprosessissa.
Tuulivoiman kiinteistöverotuksesta on luotu Suomessa malli, jota halutaan ottaa käyttöön muuallakin. Kuluneen vuoden aikana yhä useammin Ruotsista kantautuu viestiä, jossa toivotaan myös Ruotsin siirtyvän Suomessa jo käytössä olevan mallin kaltaiseen järjestelmään, jossa tuulivoimakunnat saavat kiinteistöverosta koituvan taloudellisen hyödyn haittojen vastapainoksi. Tällä hetkellä Ruotsissa tuulivoimaloista maksetaan vain hyvin matalaa kiinteistöveroa, joka ohjautuu valtiolle.
”Kymmenen vuotta sitten ajattelimme, että Ruotsin malli on hyvä, jotta tuulivoiman kannattavuutta olisi saatu parannettua. Nyt, kun kannattavuus on kohdillaan ja investoinnit tehdään ilman tukia, on selvää, että tämä meidän mallimme luo hyväksyttävyyttä. Monilla alueilla on aito hätä elinvoimasta ja kuntatalouden rahoituksesta ja alueiden varaaminen tuulivoimalle on kunnille mahdollisuus turvata laajemmankin alueen elinvoimaa”, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Ruotsissa julkaistiin aiemmin tänä vuonna laaja selvitys tuulivoiman edistämisen keinoista. Selvityshenkilönä toiminut kansanedustaja Ulrika Liljeberg nosti vahvasti esille sen, että paikallinen hyöty hankkeista parantaa niiden hyväksyttävyyttä. Erityisesti hän korostaa Suomen mallin eli kiinteistöverotuksen kautta kerättävän paikallisen hyödyn vaikuttavuutta.
Yrityskentältä esimerkiksi Ruotsin Fortum on huomannut Suomen kiinteistöveromallin: ”Suomen malli on oikeudenmukainen ja vastuullinen, sillä haitat, kuten välke, ääni ja muutos maisemassa sekä taloudelliset hyödyt kohdistuvat samalle alueelle ja kunta vastaa hyödyn jaosta demokraattisissa prosesseissaan”, sanoo Ruotsin Fortumin Senior Manager Jens Bjöörn.
Puhtaan ja edullisen sähkön saatavuus on Suomen kilpailuetu maiden kilpaillessa suurista puhtaan teollisuuden investoinneista, joiden varaan nykyinen hallitusohjelma rakentaa Suomen elinvoimaa. ”Hienoa, että meillä on – vähän vahingossakin – jo viime vuosikymmenellä pelattu tämä valttikortti käteen, kun tuulivoiman kiinteistöverojärjestelmä luotiin nykymuotoonsa. Nykyinen tuulivoiman kiinteistöverotuksen Suomen malli osaltaan varmistaa, että uusiutuvan energian tuotanto maassamme kasvaa tasaisesti ja samalla takaa meille kilpailuedun, jolla erotumme myönteisesti suhteessa kilpailijamaihimme. Se tukee hallitusohjelman toteuttamista nyt”, sanoo Anni Mikkonen.
Tuulivoimaa on haastavaa luvittaa Itä-Suomeen tutkahaasteiden vuoksi. Itä-Suomen elinvoimaisuuden haasteet ja toisaalta sen tärkeys maanpuolustukselle on kuitenkin tunnistettu laajalti. ”Kiinteistöverojärjestelmän vaalimisen lisäksi on tärkeää hallitusohjelman mukaisesti ponnistella pitkäjänteisesti ja kauaskatseisesti myös sen eteen, että tuulivoimarakentaminen saadaan kunnolla käyntiin Itä-Suomessa. Itä-Suomeen tarvitaan aitoa elinvoimaa, työtä ja investointeja. Esimerkiksi kiinteistöverotuoton jakaminen kaikille kunnille valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta ei toisi mukanaan työllisyysvaikutuksia paikkakunnalle. Kiinteistövero on merkittävä tulo yksittäisille kunnille, mutta kaikille kunnille tasaten sen merkitys jäisi hyvin ohueksi. Ja jos kunnilta viedään motivaatio tuulivoimahankkeiden kaavoittamiseen, ei jatkossa jaettavaa juurikaan kerry. Ei rikota sitä mikä on hyväksi rakennettu ja toimii loistavasti”, summaa Mikkonen.
Ulrika Liljebergin selvitys, Värdet av vinden Kompensation, incitament och planering för en hållbar fortsatt utbyggnad av vindkraften
Lisätietoja
