Miksi merituulivoimaa?
Merituulivoiman tuotanto kasvaa maailmanlaajuisesti. Kasvun taustalla on useampia ajureita, kuten tarve vähentää energiajärjestelmän ilmastopäästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä kasvattaa valtioiden energiaomavaraisuutta. Sähkönkulutus myös kasvaa liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden nojatessa yhä enemmän sähköön esimerkiksi polttoon perustuvien energialähteiden sijaan. Samaan aikaan merituulivoiman teknologinen kehitys, kustannusten lasku sekä suuri sähköntuotantopotentiaali tekevät merituulivoimasta yhden potentiaalisimmista keinoista saavuttaa edellä mainitut tavoitteet.
Merellä tuulee kovempaa
Maissa, joissa suuren väestötiheyden vuoksi uusia maatuulivoima-alueita on niukasti tarjolla, on kova paine rakentaa energiantuotantoa merialueille. Merituulivoimaa suunnitellaan kuitenkin myös maihin, joissa maatuulivoimalle on vielä hyvin tilaa ja pieni väestötiheys, kuten Suomeen ja Ruotsiin. Merellä tuulee kovempaa ja tasaisemmin kuin maalla, joten merituulivoimala tuottaa maatuulivoimalaan verrattuna enemmän sähköä. Lisäksi merelle voi suunnitella huomattavasti suurempia tuulipuistoja kuin maalle. Johtuen tehokkaammista voimaloista ja suuremmista kokonaisuuksista, voi suuren merituulivoimapuiston tuotanto vertautua ydinvoimaloiden tuotantomääriin. Vaikka Suomessa on vielä paljon tilaa maatuulivoimalle, on täälläkin jo melko pitkälle kehitettyjä merituulipuistoja. Suomessa on paljon erityisosaamista merirakentamisessa, ja toimiva kotimarkkina tukee myös osaamisen ja komponenttien vientiä kasvavan maailmanmarkkinan tarpeisiin. Suomessa on hyvä myös olla valmiina merituulivoiman tulevaan markkinaehtoiseen rakentamiseen, sillä hankkeiden kehitys ja rakentaminen vievät vuosia.
Suomen merialueet ovat melko matalia ja veden suolapitoisuus on matalampi kuin Pohjanmerellä. Myös aallot ovat Pohjanmeren aaltoja matalammat. Tuulisuus Itämerellä on heikompaa kuin Pohjanmerellä, mutta silti kovempaa kuin maa-alueilla. Erona suurimpaan osaan maailman merialueista ovat myös talven jääolosuhteet.
Suomen aluevesistä vastaa Metsähallitus
Suomen aluevesistä vastaa pääsääntöisesti Metsähallitus, joten merituulivoimahanketta Suomen aluevesille voi kehittää ainoastaan solmimalla Metsähallituksen kanssa vuokrasopimuksen. Joulukuussa 2021 talouspoliittinen ministerivaliokunta vahvisti periaatteet, joiden mukaan Metsähallitus jatkossa kilpailuttaa toimijat merialueille. Ensimmäinen laajempi kilpailutus järjestetään oletettavasti 2023 tai 2024. Korsnäsissä sijaitsevan Kvarken-nimisen hankkeen kehittäminen poikkeaa hieman laajemmasta kilpailutuksesta. Valtioneuvosto antoi kesällä 2022 Metsähallitukselle valtuudet järjestää Kvarkenista tarjouskilpailu. Talousvyöhykkeen käyttöoikeuksista vastaa valtioneuvosto.
Suomeen suunnitteilla olevat merituulivoimahankkeet ovat toistaiseksi sijoittuneet Porista pohjoiseen (Hankkeet kartalla). Merituulivoimahankkeiden sijoituspaikan valintaan vaikuttaa moni asia, kuten alueen luontoarvot, veden syvyys, etäisyys rantaan sekä lähimpään verkkoliityntäpisteeseen sekä puolustusvoimien kanta tuulivoimahankkeeseen. Puolustusvoimien toimintojen ja tuulivoiman yhteensovittamisen haasteiden vuoksi Suomenlahdelle ei ole toistaiseksi mahdollista suunnitella merituulivoimaa.