Suomen uusiutuvat ry ei kannata ehdotusta ydinvoimalle suunnatusta hintaputki-tuesta: tuet tulee kohdistaa uusiin teknologioihin ja joustaviin ratkaisuihin, jotka tukevat energiajärjestelmän murrosta. Vakiintuneille teknologioille, kuten ydinvoimalle, tuki ei ole perusteltua. Päinvastoin se voisi haitata sähkömarkkinoiden toimintaa ja vaarantaa nykyisiä markkinaehtoisia investointeja, kuten energiavarastointia ja joustavia sähköistämisratkaisuja.
Suomen uusiutuvat ry tyrmää esiin nostetun ns. hintaputki -tuen (contract for difference) ydinvoimalle. ”On perustelua antaa hyvin harkitusti taloudellista ja maltillista tukea uudelle teknologialle ja kehittyville tuotantomuodoille, joita energiajärjestelmämme tarvitsee. Vakiintuneelle teknologialle, joka ei auta sähköjärjestelmää tarjoamalla sinne joustoa, tukea ei ole perustelua suunnitella”, painottaa Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen ja jatkaa: ”ylipäänsä kaikenlaiset tuet rikkovat sähkömarkkinan toimintaa ja siksi niiden valmistelussa ja käyttöönotossa pitää olla hyvin huolellinen sekä varovainen.”
Toimivasta tukijärjestelmästä hyvä esimerkki on 2009 säädetty uusiutuvan energian syöttötariffi, josta maksettiin tukea tuulivoimaloille ja biokaasulaitoksille. Maatuulivoima oli tuolloin parhailla rakentamispaikoilla tuen kanssa vain hädin tuskin taloudellisesti kannattavaa. Tuen piiriin hyväksyttiin 2011–2017 vähän yli 2000 megawattia (MW) tuulivoimakapasiteettia. Tuen seurauksena Suomeen syntyi merkittävä tuulivoimamarkkina ja maatuulivoimasta tuli taloudellisesti kannattavaa. Ensimmäiset markkinaehtoiset tuulivoimahankkeet rakennettiin 2019, jonka jälkeen Suomeen on rakennettu yli 6000 MW markkinaehtoista tuulivoimakapasiteettia – yli 70 prosenttia meidän tuulivoimastamme.
Tuuli- ja ydinvoima mahtuvat samalle sähkömarkkinalle, mutta eivät sinänsä toisiaan tarvitse. Tällä hetkellä sähköjärjestelmän toiminnan kannalta olennaisinta on, että teollisuuden vihreä siirtymä tehdään ratkaisuilla, jotka kykenevät joustamaan sähkön hinnan mukaan. ”Mikäli jotain tukea harkitaan, pitäisi se kohdistaa sellaisiin teollisuuden sähköistämis- ja vetyratkaisuihin, jotka joustavat sähkön tarjonnan mukaan. Energiajärjestelmä on murrosvaiheessa ja joustoon kykeneviä ratkaisuja kehitetään koko ajan”, toteaa Mikkonen, mutta myös painottaa: ”Suomessa on Euroopan kolmanneksi halvin sähkönhinta, jonka vaihtelu on kannustanut investoimaan markkinaehtoisesti mm. joustoon kykeneviin sähkökattiloihin sekä energiavarastointiin. Näitä investointeja ei saa vaarantaa tuilla.”
Sähköjärjestelmää tasapainottaisi myös se, että tuulivoimaa rakennettaisiin Itä-Suomeen ja merelle. ”Jos ydinvoimaan ollaan valmiita laittamaan miljardeja, voisi hyvin tarkastella myös Itä-Suomen aluevalvonnan modernisointia osin valtion rahoituksella. Tämä toisi Itä-Suomeen myös kaivattua elinvoimaa. Samoin suomalaisen merituulivoiman ja aurinkovoiman kilpailukyvyn parantaminen verrattuna muihin Euroopan maihin, olisi melko pienillä panostuksilla tehtävissä aloittaen verokannustimista, joilla saada aikaan uusia investointeja ja samalla lisää tuloja julkisen sektorin kirstuun”, Mikkonen kiteyttää.
Lisätiedot
