Vuosi 2025 oli teollisen aurinkovoiman ennätysrakentamisen vuosi Suomessa: uutta kapasiteettia valmistui 224 megawattia ja maamme kokonaiskapasiteetti reilusti tuplaantui. Aurinkovoima on nousemassa nopeasti varteenotettavaksi osaksi Suomen puhtaan sähköntuotannon kokonaisuutta.
Vuonna 2025 Suomeen valmistui seitsemän uutta teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa ja 224 megawattia aurinkovoimakapasiteettia. Vuoden lopussa teollisen mittakaavan aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti oli noin 349 megawattia. Kasvu on ollut nopeaa ja viimeistään nyt toteutunut alan kasvu osoittaa, että myös pohjoisissa olosuhteissa aurinkovoimaa voidaan rakentaa teollisessa mittakaavassa.
Tällä hetkellä suurin osa Suomen teollisen kokoluokan aurinkovoimakapasiteetista sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle. Maakuntakohtaisia lukuja tarkasteltaessa on kuitenkin syytä huomioida, että kokonaiskapasiteetti on vielä suhteellisen pieni, jolloin yksittäiset suuret hankkeet vaikuttavat tilastoihin merkittävästi.
Suomen suurin aurinkovoimala on Utajärvelle vuonna 2025 valmistunut 107 megawatin hanke, joka vastaa lähes kolmasosaa koko maan teollisen kokoluokan aurinkovoimakapasiteetista. Toiseksi suurin on Simoon valmistunut 70 megawatin aurinkovoimala. Nämä ovat myös Suomen ensimmäiset valmistuneet yli 50 megawatin aurinkovoimalat, ja Utajärven hanke ensimmäinen yli 100 megawatin aurinkovoimala.
”On reilua todeta, että juuri Utajärven ja Simon kaltaiset suuret hankkeet vaikuttavat vahvasti tässä vaiheessa maakuntatilastoihin. Aurinkovoima-ala on kuitenkin vasta kehittymässä, ja jatkossa kapasiteetti jakautuu todennäköisesti tasaisemmin eri puolille Suomea”, Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper toteaa.
Aurinkovoiman kasvun kannalta merkittävä kysymys on hallituksen alueidenkäyttölakiin linjaama kaavoitusraja, joka koskee suuria, yli 50 hehtaarin hankkeita. Tulevaisuudessa rajan merkitys kasvaa hankekokojen kasvaessa.
”Aurinkovoimassa ollaan parhaillaan siirtymässä uuteen vaiheeseen. Kun hankekoot kasvavat ja sähköntarve lisääntyy teollisuuden sähköistymisen myötä, on tärkeää varmistaa, että sääntely tukee investointeja eikä tarpeettomasti hidasta aurinkovoiman rakentamista. Kaavoituksen vaatiminen ei ole perusteltua kaikilla alueilla, ja sen vuoksi kaavarajaa on syytä nostaa. Tämä takaisi menestymisen mahdollisuudet Suomen suosituimmalle sähköntuotantomuodolle. Kaavarajan tuntuva nosto ei kuitenkaan sulkisi pois sitä, että kuntakeskusten lähellä pienemmätkin hankkeet kaavoitetaan”, Tapper sanoo.