Aurinkovoiman kasvu on pääsemässä Suomessa vauhtiin ja sen merkitys energiapaletissamme tulee kasvamaan tulevina vuosina. Maamme aurinkovoimapotentiaali on suuri ja suunnitteilla on useita satoja hankkeita. Samaan aikaan uusiutuvaan energiaan liittyvä sääntely tuo alalle mahdollisuuksia mutta myös riskejä.
Suomeen suunnitellaan parasta aikaa 285 teollisen kokoluokan aurinkovoimahanketta, eri vaiheissa olevia hankkeita on suunnitteilla yhteensä 23,3 gigawatin (GW) edestä. Hankkeista 19 (0,6 GW) on jo rakenteilla ja 42:lle (2,5 GW) on myönnetty rakennuslupa. Määrät ovat suuria, kun niitä vertaa vuoden 2024 lopun kapasiteettiin, joka oli 123 megawattia ja 26 tuotannossa olevaa aluetta.
”Teollisen aurinkovoiman rakentamisen käynnistyminen on ollut kuluneen parin vuoden aikana nopeaa ja nyt Suomessa rakennetaan aurinkovoimaa mittakaavassa, jota pidettiin vielä muutama vuosi sitten mahdottomana. Tämän vuoden aikana odotamme valmistuvan arvion mukaan useampi sata megawattia”, kertoo Suomen uusiutuvien edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper.
Fingridin ennusteen mukaan kiinteistökohtaisen ja teollisen aurinkovoiman tuottama sähkö Suomessa voi nousta reiluun 15 terawattituntiin vuoteen 2035 mennessä. Tämä vastaa jo merkittävää osuutta Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta ja kertoo, että aurinkovoimasta on kasvamassa olennainen osa sähköjärjestelmäämme.
Uusi sääntely tuo mahdollisuuksia – ja huolia
Uusiutuvaan energiaan liittyvä säätely on samalla muutoksessa. Sähkömarkkinalain uudistus helpottaa jatkossa tuotannon ja energiavarastojen liittämistä verkkoon ja antaa paikallisille verkonhaltijoille oikeuden rakentaa ja operoida 400 kV -linjoja. Tämä parantaa erityisesti suurten aurinkovoimahankkeiden ja akkuvarastojen toteutusmahdollisuuksia.
Ympäristöministeriö on antanut lausunnoille myös alueidenkäyttölain luonnoksen, jossa olisi ensi kertaa mukana kaavatyökalu aurinkovoimalle: aurinkovoimaosayleiskaava. Tämä on lähtökohtaisesti hyvä lisä luvituksen työkalupakkiin, mutta esityksessä on kuitenkin riskejä. Erityisesti hankaluuksia syntyy metsätalousmaiden käytön rajoitusten ja tiukan kaavavaatimuksen vuoksi. Lakiluonnoksen mukaan jatkossa kaikki vähintään 10 hehtaarin kokoiset aurinkovoimalat vaatisivat kaavoituksen. Tämä voi hidastaa hankkeiden etenemistä, vaikka samalla Suomi tarvitsee nopeasti lisää puhdasta sähköntuotantoa muun muassa teollisuuden ja sähköisen liikenteen tarpeisiin. Pienten hankkeiden kaavoittaminen on lisäksi tarpeetonta, mikäli hankealueella ei ole kaavoituksella yhteensovitettavia muita ihmistoimintoja.
”Teollisen aurinkovoiman kasvu Suomessa edellyttää pitkäjänteistä ja ennakoitavaa sääntely-ympäristöä. Luvituksen kehittämisessä tulisi nyt keskittyä sujuvuuteen ja ratkaisuihin, jotka tukevat investointeja, jotta ei luoda esteitä hyvin alkaneelle hankkeiden rakentamiselle”, toteaa Tapper.
Aurinkovoiman ajankohtaisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä keskustellaan tänään Suomen suurimmassa aurinkovoimaseminaarissa Solar Power Finlandissa, joka kerää Kaapelitehtaalle lähes 250 aurinkovoiman ammattilaista.
Lisätiedot
