Tuulivoima Suomessa
Yhteiskunta sähköistyy globaalisti ja samalla puhtaan sähköntuotannon merkitys korostuu. Tuulivoima on yksi nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto niin meillä kuin muuallakin maailmassa.
Tuulivoimarakentaminen alkoi Suomessa selkeästi myöhemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Vuodesta 2012–2013 alkaen tuulivoimarakentaminen on kuitenkin päässyt hyvään vauhtiin myös meillä, ja tuulivoiman osuus Suomen sähkönkulutuksesta on noussut viime vuosien aikana tasaiseen tahtiin.
Suomeen on rakennettu kesäkuuhun 2025 mennessä yhteensä 1 920 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 8 902 megawattia. Kapasiteetti kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 543 megawatilla ja 85 uudella tuulivoimalalla.
45 % hankkeista suomalaisomistuksessa
Kesäkuun 2025 loppuun mennessä rakennetut tuulivoimahankkeet ovat suurelta osin suomalaisomistuksessa: 45 prosenttia hankkeista omistaa suomalainen hanketoimija.
Suomeen rakennetut tuulivoimalat ovat Euroopassa valmistettuja, eniten maahamme tuulivoimaloita on toimittanut tanskalainen Vestas (54 %).
Suurin osa hankkeista on rakennettu Pohjois-Pohjanmaalle, jonne sijoittuu 39 prosenttia kaikista Suomen tuulivoimaloista. Vuonna 2024 eniten tuulivoimaa rakennettiin Kurikkaan (313,5 MW), mutta kumulatiivisesti Suomen suurin tuulivoimakunta on Närpiö (581,2 MW).
Asennetun tuulivoimakapasiteetin keskiteho on kasvanut myös Suomessa viime vuosien aikana. Suomessa vuosittain asennetun kapasiteetin keskiteho on kasvanut 2 MW:sta vuonna 2011, 6 megawattiin vuonna 2024.
45 %
Suomen tuulivoimaloista on suomalaisomistuksessa.
8 902 MW
Suomeen asennetun kumulatiivinen tuulivoimakapasiteetti oli 8 902 megawattia kesällä 2025.
Suomalaisen tuulivoiman historia
Suomalaisen teollisen tuulivoiman historian voi katsoa alkaneen 1990-luvun taitteessa. Ensimmäinen sähköverkkoon liitetty tuulivoimala rakennettiin Suomeen jo vuonna 1986. Voimala oli Imatran voiman Kopparnäsin 300 kilowatin koelaitos. Vuonna 1991 Korsnäsiin Pohjanmaalle rakennettiin Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto, joka koostui neljästä 200 kilowatin tuulivoimalasta.
1990-luvun alkuvuosina uusia voimaloita rakennettiin Korsnäsin lisäksi muun muassa Siikajoelle, Kalajoelle ja Kemiin. Rakennetut voimalat toimivat tärkeinä referensseinä tutkijoille, jotka kartuttivat tuulivoimatietoaan muun muassa jäätävien olosuhteiden osalta tarkkailemalla rakennettujen tuulivoimaloiden tuotantoa ja toimintaa. Etenkin Korsnäsin tuulipuisto oli tutkijoille tärkeä kohde.
Tuuliresurssien arvioiminen oli jo tuolloin tärkeä asia, jotta tuulivoimaloiden sijoittaminen olisi mahdollisimman optimaalista. NEMO-tutkimusohjelman aikana syntyikin ensimmäinen Suomen Tuuliatlas, jolla arvioitiin tuulisten alueiden potentiaalikartoitus ja tuulivoiman teknisen ja taloudellisen merkityksen Suomen sähköjärjestelmässä.
Suomen ensimmäinen aikakauteensa nähden todellinen tuulivoiman kasvuharppaus nähtiin 1990-luvun lopulla. Tämä johtui pitkälti siitä, että helmikuussa 1996 voimaan tullut Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) energiainvestointien tukijärjestelmä kannusti rakentamaan tuulivoimahankkeita 40 prosentin investointituella. Alaan uskallettiin kannustimen avulla nyt panostaa, ja tuulivoimaloita alkoi vihdoin nousta Suomeen vuosikymmenen puolivälin hiljaiselon jälkeen – vuosien 1994 ja 1996 välisenä aikana tuulivoimaa rakennettiin Suomeen noin kolmen megawatin edestä. Vuoden 1999 aikana Suomen tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistui. Megawattikokoluokan tuulivoimaloita rakennettiin vuoden aikana Poriin, Kotkaan, Oulunsaloon ja Uuteenkaupunkiin. Valitettavasti ennätysvuoden jälkeen rakentaminen törmäsi kuitenkin esteisiin ja hidastui vilkastuakseen taas vasta reilun kymmenen vuoden päästä.
Vuosi 2009 oli tuulivoimarakentamisen kasvun kannalta erityisen tärkeä. Alan kannalta tärkein asia oli syöttötariffityöryhmän työ (2008 – 2009), työryhmän loppuraportti ja sen pohjalta annettu hallituksen esitys syöttötariffilainsäädännöksi. 2010-luvun alku oli uuden aikakauden alku suomalaisessa tuulivoimassa – kiitos tuulivoiman syöttötariffin. Kun syöttötariffijärjestelmä oli saatu käyttöön, alkoi tuulivoiman rakentaminen todenteolla vuodesta 2012 alkaen. Tuulivoimakapasiteetin 1 000 megawatin haamuraja ylittyi Suomessa vuoden 2015 aikana ja seuraavan tuhannen megawatin raja rikottiin jo muutaman vuoden päästä vuonna 2018.
Suomalaisen tuulivoiman historiassa käännettiin uusi sivu, kun ensimmäinen markkinaehtoinen, ilman valtion tukea rakennettava tuulivoimahanke julkaistiin 2018 kesällä.
Lue tuulivoiman historiasta Suomessa lisää Uusiutuvat-lehden blogisarjasta!