Euroopan tuulivoimarakentaminen ei etene riittävän nopeasti, varoittaa alan kattojärjestö WindEurope. Järjestön mukaan EU:n energianturvallisuus ja kilpailukyky ovat vaarassa. Ratkaisevaa on, että kansalliset hallitukset sujuvoittavat lupaprosesseja, panostavat yhteiskunnan sähköistämiseen ja verkkoyhteyksiin. WindEuropen viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja Viktoriya Kerelska puhuu aiheesta Suomen uusiutuvien järjestämässä Wind Finland -seminaarissa tänään.
Eurooppalaisen tuulivoima-alan kattojärjestö WindEuropen tuoreiden tuulivoimatilastojen mukaan Euroopassa rakennettiin vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla 6,8 GW uutta tuulivoimaa. Se on odotettua vähemmän eikä läheskään tarpeeksi EU:n vuoden 2030 energiaturvallisuuden ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä on WindEuropen mukaan huono uutinen myös Euroopan taloudelliselle kilpailukyvylle.
”Hallitusten on ryhdistäydyttävä tuulivoiman suhteen. Tuulivoima on kilpailukykyistä ja laskee sähkön hintaa kansalaisille ja yrityksille. Luomalla työpaikkoja ja verotuloja se myös tukee valtioiden taloutta. Euroopassa työskentelee jo noin 400 000 ihmistä tuulivoiman parissa, ja jokainen uusi turbiini tuo 16 miljoonaa euroa Euroopan bruttokansantuotteeseen. Silti hallitukset epäonnistuvat edelleen lupien myöntämisessä ja tuulivoiman rakentamisessa riittävän nopeasti”, sanoo WindEuropen viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja Viktoriya Kerelska.
WindEuropen mukaan vähemmän uutta tuulivoimaa on myös huono uutinen Euroopan kilpailukyvylle. Teollisuus tarvitsee edullista ja puhdasta sähköä kilpaillakseen Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. Jos Eurooppa ei pysty toimittamaan sähköä, kärsivät siitä myös muut alat, kuten teräs- ja kemianteollisuus. Kansallisten sääntelyjen tulee tukea tuulivoimarakentamista, jos alan täysi potentiaali halutaan hyödyntää niin sähköntuotannossa kuin teollisten investointien mahdollistamisessa.
“Nyt on aika toimeenpanna hyviä politiikkatoimia, kuten EU:n säännökset lupaprosessien yksinkertaistamiseksi. Nyt ei ole oikea hetki kiristää sääntelyä, kuten esimerkiksi tuulivoimaloiden etäisyysvaatimuksia. Liian tiukat säännöt voivat pysäyttää maatuulivoiman kehityksen – näin tapahtui muutama vuosi sitten Puolassa. Puolan kokemus osoittaa, että investointien uudelleenkäynnistäminen vie aikaa ja vaatii sijoittajien luottamuksen palauttamista. Euroopalla ei ole varaa uusiin viivästyksiin tuulivoiman rakentamisessa – ei Suomellakaan”, Kerelska jatkaa.
Suomi on potentiaalinen tuulivoiman suurvalta
Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla yhteensä 60,8 GW maatuulivoimaa ja 45,8 GW merituulivoimaa. Vaikka kaikki hankkeet eivät etene tuotantoon saakka, tekee tämä Suomesta yhden Euroopan kiinnostavimmista ja potentiaalisimmista tuulivoimamarkkinoista.
”Euroopan kattojärjestön viesti on tärkeä myös Suomen hallitukselle. Jotta Suomen merkittävä tuulivoimapotentiaali voidaan hyödyntää, tarvitsemme vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Sijoittajat ja teollisuus seuraavat Suomea tarkasti – jos onnistumme luomaan selkeät pelisäännöt, jotka mahdollistavat merkittävän sähköntuotannon lisärakentamisen, voimme edullisen ja puhtaan sähkön avulla houkutella Suomeen uusia investointeja ja työpaikkoja”, sanoo Anni Mikkonen, Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja.
Tutustu WindEuropen tilastoihin
WindEuropen viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja Viktoriya Kerelska puhuu Euroopan tuulivoimatilanteesta Suomen uusiutuvien järjestämässä Wind Finland -seminaarissa Kaapelitehtaalla 30.9.2025.
Lisätiedot:
Anni Mikkonen, toimitusjohtaja, Suomen uusiutuvat ry, anni.mikkonen@suomenuusiutuvat.fi, 040 771 6114
Viktoriya Kerelska, Director of Advocacy & Messaging, WindEurope, viktoriya.kerelska@windeurope.org, +32 492 275 540
Lisätiedot
