Alkavan talvikauden tilanne näyttää järjestelmätasolla sähkön riittävyyden osalta hyvältä. Uusiutuvista energialähteistä tuulivoiman tuotanto on talvella huipussaan, sillä talvikuukaudet ovat vuoden tuulisimpia. Hajautettu sähköntuotanto eri puolilla Suomea palvelee koko verkon tasapainoa ja vahvistaa toimintavarmuutta – hajautetun tuotannon mahdollistaminen edellyttää kuitenkin poliittista tahtoa ja selkeää sääntelyä.
Ilmakehämallinnus ja Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan säähavainnot osoittavat, että Suomessa tuulee eniten talvella. Matalapainetoiminta on talvella selvästi voimakkaampaa kuin kesällä ja heikoimmat tuulet sijoittuvat kesäaikaan. Samanlainen vuodenaikaisvaihtelu on toteutunut myös tuulivoimatuotannon tilastoissa, joiden mukaan keskimäärin noin 60 prosenttia vuotuisesta tuulivoimasta tuotetaan loka–maaliskuussa.
Matalapainetoimintaan kuuluu voimakas sään ja tuulisuuden vaihtelu. Tuuliset, mutta toisaalta myös heikkotuuliset hetket ovat tavallisia, mutta ohimeneviä. Yleensä aina jossain päin Suomea tuulee, vaikka toisaalla tuuli olisi hyvin heikkoa. Ilmatieteen laitoksen tekemän arvion mukaan tuulivoimaloiden napakorkeudella erittäin laaja-alaisten heikkotuulisten tilanteiden (alle 4 m/s) todennäköisyys on Suomessa kuitenkin hyvin pieni. Jos niitä esiintyy, ne painottuvat vuoden heikkotuulisimpaan aikaan eli kesään.
Lämpötilalla ja tuulivoimatuotannolla on keskinäinen yhteys, sillä talvella paras tuulivoiman tuotto näyttäisi liittyvän lauhaan säähän, kun taas kovilla pakkasilla tuotanto on yleisesti ottaen vähäisempää. Tuulivoimaloiden napakorkeudella tuuliolosuhteet voivat kuitenkin erota merkittävästi maan pinnalla koettuun verrattuna.
”Lämpötilan kylmeneminen ja tuulen heikkeneminen maanpinnan lähellä voi aiheuttaa myös tuulen voimistumista tuulivoimaloiden napakorkeudella. Vaikka maanpinnan lähellä tuuli koetaan heikoksi, voi tuulivoimaloiden korkeudella tästä huolimatta puhaltaa energiantuotannon kannalta suotuisat tuulet”, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi ja yhteyspäällikkö Paavo Korpela.
Viime talvien tuulivoimatuotanto- ja lämpötilatilastoista voidaan Korpelan mukaan nähdä, että myös kireiden pakkasten aikana tuulivoimatuotanto voi olla kohtuullista, vaikka yleisesti ottaen hyvän tuotantotehon esiintyvyys laskeekin kireitä pakkasia kohden.
Tuulettomat hetket – miten järjestelmätasolla pärjätään?
Sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon osuus tulee kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa, kertoo yhteiskuntasuhteiden ja viestinnän yksikön päällikkö Mikko Heikkilä. Tämän hetken tilanteessa Suomi pärjää järjestelmätasolla hyvin.
”Fingridin kantaverkkosuunnittelun pohjana olevassa ennusteessa sähköntuotannon kasvu perustuu pitkälti kilpailukykyiseen maatuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Vaihteleva tuotanto vaikuttaa sähköjärjestelmän toimintaan, mutta alkavana talvena uusi Aurora Line (sähkönsiirtoyhteys Ruotsin ja Suomen välillä) parantaa tilannetta ja sähkön arvioidaan riittävän kotimaisten voimalaitosten ja siirtoyhteyksien toimiessa normaalisti. Harvinaisissa tilanteissa sähkön riittävyys voi olla uhattuna ja äärimmäiset hintapiikit mahdollisia”, Heikkilä kuvailee.
Toimivat energiaperusteiset sähkömarkkinat ja vakaa investointiympäristö ratkaisee Heikkilän mukaan valtaosan sähkönriittävyyden haasteista.
”Tällä hetkellä yhtenä haasteena on se, että markkinat eivät kannusta investoimaan sähköntuotantokapasiteettiin, jota tarvitaan hyvin harvoin. Lisäksi tarvitaan myös kulutusjoustoa ja sähkövarastoja. Myös Itä-Suomen tuulivoimarakentaminen osaltaan tukisi sähkön riittävyyttä ja vakauttaisi hintavaihteluja, ylipäätään tuulituotannon maantieteellinen hajauttaminen olisi hyväksi järjestelmälle”, Heikkilä jatkaa.
Hajautettu tuotanto lisää vakautta
Suomen uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkosen mukaan Suomella on käytössään keinoja vahvistaa vaihtelevan sähköntuotannon toimintavarmuutta: maantieteellisesti tasaisemmin rakennettavan sähköntuotannon mahdollistaminen parantaisi myös sähköverkon kestävyyttä.
“Keskeistä on löytää toimivat ratkaisut, joilla tuulivoima ja Puolustusvoimien toiminnot voidaan sovittaa yhteen Itä-Suomessa. Myös hallituksen kaavailema uusi minimietäisyys asutuksen ja tuulivoiman välille estäisi tuulivoiman sijoittamisen eteläiseen Suomeen ja heikentäisi tuotannon alueellista tasaisuutta. Tämä vaikeuttaisi sähköjärjestelmän toimintavarmuuden vahvistamista ja voisi nostaa sähkön hintaa tulevaisuudessa,” Mikkonen sanoo.
Suomalainen maatuulivoima on yksi Euroopan edullisimmista tavoista tuottaa puhdasta sähköä, ja sitä rakennetaan Suomessa markkinaehtoisesti ilman valtion tukia.
”Tuulivoimatuotannolla on merkittävä laskeva vaikutus sähkön hintaan, ja Suomen sähkönhinnan arvioidaan olevan kuluvana vuonna jälleen Euroopan halvimpia. Tästä kannattaa pitää kiinni, sillä se on ykköstekijöitä teollisten kasvuinvestointien saamisessa Suomeen”, Mikkonen kommentoi.
Lisätiedot:
Paavo Korpela, meteorologi ja yhteyspäällikkö, Ilmatieteen laitos, 029 539 2253, paavo.korpela@fmi.fi,
Mikko Heikkilä, yksikön päällikkö, yhteiskuntasuhteet ja viestintä, Fingrid, 030 395 5113, mikko.heikkila@fingrid.fi
Anni Mikkonen, toimitusjohtaja, Suomen uusiutuvat ry, 040 7716114, anni.mikkonen@suomenuusiutuvat.fi
Lisätiedot
