Yhdeksän uusiutuvan energian toimijaa suojelee 108 hehtaaria arvokasta luontoa itsenäisyyspäivän kunniaksi. Suojelu- ja ennallistamiskohteet sijaitsevat Simossa, Pudasjärvellä ja Puolangalla. Suojelua ja ennallistamista rahoittavat Taaleri Energia, Fortum, Helen, Myrsky Energia, ABO Energy yhdessä Ålandsbankenin tuulivoimarahaston kanssa, Eolus, Ilmatar, Neoen ja Suomen uusiutuvat.
Luontolahja Suomelle on jatkoa Suomen uusiutuvat ry:n aiemmalle hankkeelle, jossa selvitettiin tuuli- ja aurinkovoiman arvoketjujen luontovaikutuksia. Suomen uusiutuvien kumppanina Luontolahjan organisoinnissa toimi One Planet Oy. Yhteishanke julkistettiin Helsingissä 5.12. Vanhalla ylioppilastalolla. Tilaisuuden avauspuheenvuoron piti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Yhteishankkeessa ennallistetaan ojitettuja suoalueita, minkä jälkeen ne suojellaan. Toimet parantavat uhanalaisten lajien, kuten taimenen ja uhanalaistuvien lintulajien, elinympäristöjä ja vähentävät ojitettujen soiden aiheuttamia ilmastopäästöjä. Metsäisillä mailla suojellaan puronvarsimetsiä, lähteikköä ja kalliomaata jyrkänteineen, sekä luonnontilaa lähestyvää yli 100-vuotiasta metsää. Yritysten rahoittaman suojelun ja ennallistamisen toimeenpanevat Hiilipörssi ja Luonnonperintösäätiö.
Luontolahja Suomelle on mukana olevien yritysten kunnianosoitus 108-vuotiaan Suomen luonnolle ja pilottihanke siitä, millaisin konkreettisin toimin yritykset voivat suomalaista luontoa vahvistaa. Yhteishankkeessa mukana olevat yritykset kehittävät kukin omia luontopositiivisia toimintamallejaan ja pilottihanke on yksi monista askeleista yritysten luontotyön kehittämisessä.
Yritysten rahoittaman suojelu- ja ennallistamiskokonaisuuden arvo on 119 000 euroa. Luontolahjan organisoinnista aiheutuvat kulut rahoitti TT-säätiö.
Lisätietoja
One Planet Oy, Jarno Lappalainen, +358 400 536 973, jarno@oneplanet.fi
Luontolahja-kohteiden kuvaus
Yhteishankkeessa ennallistetaan ja suojellaan Simossa ja Puolangalla sijaitsevat suot, sekä suojellaan Pudasjärvellä sijaitsevat metsä- ja metsä-suoalueet.
Pirttimaansuo: Simo, 60 ha
Pirttimaansuo on yhteensä noin 60 hehtaarin suoalue, jolla ennallistamistoimia toteutetaan alueesta noin puolet kattaville ojitetuille alueille. Myös luonnontilaista suota sisältävä alue tullaan suojelemaan kokonaisuudessaan.
Pirttimaansuo on tyypillinen aapasuo, jolla suon keskus on selvästi laitoja alempana. Pirttimaansuolla suon keskeltä on vetetty iso veto-oja, joka kuivattaa hiljalleen koko suoallasta. Samalla turvetta hajoaa hiilidioksidina ilmaan, humusaineita karkaa ojaa pitkin vesistöihin ja suoluonto köyhtyy. Tämä negatiivinen kehitys tullaan pysäyttämään palauttamalla suon vesitalous alkuperäisen kaltaiseksi patoamalla laitaojat, ohjaamalla vedet suo keskelle sekä tukkimalla keskioja.
Osittaisesta ojituksesta huolimatta Pirttimaansuo on säilyttänyt suolajistonsa melko hyvin. Vuoden 2014 havaintojen perusteella Pirttimaansuolla tavattiin aika hyvin lajistoa sekä uhanalaistuneita suotyyppejä: suursaranevaa, mesotrofisia lyhytkorsinevoja ja rahkaisia lyhytkorsirämeitä, mesotrofista nevarämettä, suurvarpurämettä ja rahkarämettä.
Lajistohavaintojen perusteella alueella esiintyi mm. siniheinää, keräpäärahkasammalta, äimäsaraa sekä keskiosissa Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvaa vaaleasaraa. Linnustossa tavattiin useita pareja liroja, valkovikloja, taivaanvuohia, niittykirvisiä ja keltavästäräkkejä sekä lisäksi pikkukuovi ja jänkäsirriäinen.
Suoalueen ennallistamisen arvioidaan parantavan merkittävästi sekä suokasvilajien että suolintujen elinoloja alueella. Lisäksi Pirttimaansuon ja Sipojuntinsuon välisen metsittyneen kapeikon ennallistaminen yhdistää kaksi suoaluetta uudelleen toisiinsa. Tällä on suuri positiivinen merkitys erityisesti suoperhoslajistolle.
Ennallistaminen aloitetaan säiden mukaisesti talven 2025-26 aikana puun poistolla. Ojat tukitaan vuoden 2026 aikana, jonka jälkeen suolle perustetaan yksityinen luonnonsuojelualue.
Ilvessuo on 14,8 hehtaarin suuruinen, kauttaaltaan ojitettu ja alkuaan vähäpuustoinen suoalue Puolangalla, Portinjoen latvoilla. Ennallistamisen myötä alueen vesitalous palautetaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä tilaa.
Ilvessuon rinteet viettävät voimakkaasti Portinjokeen, mistä johtuen ojitukset ovat kuormittaneet Portinjokea rajusti. Portinjoki kuuluu Kiiminkijoen latvavesistönä arvokkaaseen Kiiminkijoen Natura-alueeseen, jolle ennallistaminen tuo merkittäviä hyötyjä. Portinjoessa elää ennallistamisesta myös nopeasti hyötyvä alkuperäinen taimenkanta.
Ilvessuon luonto koostuu hyvin erilaisista osista kuten rehevästä siniheinäniitystä, lähteisestä puronvarresta, tupasvillarämeestä, karusta isovarpurämeestä ja ohutturpeista entisestä lettorämeestä sekä turvekankaasta. Pienialaisella entisellä lettorämeosalla kasvaa muun muassa näsiää, suokelttoa ja luhtavillaa.
Alueeseen kuuluu pusikoitunut entinen turvepelto ja tulvaniittyä, jonka majavat ovat joitakin vuosia sitten tulvittaneet siten, että alueen kaikki puut ovat kuolleet. Sittemmin majavan pato on purettu ja majavatkin alueelta hävinneet. Nykyisin niitty, joka on aikanaan ojitettu pelloksi tai suoheinän niittoalueeksi, on muuttunut hienoksi saroja ja vihvilöitä kasvavaksi tulvaniityksi.
Lisäksi Ilvessuo tarjoaa turvapaikan uhanalaistuville lintulajeille. Vuoden 2025 pesimäkaudella alueella havaittiin muun muassa pajusirkku, metsäviklo, västäräkki ja uhanalainen hömötiainen. Paikallisten toiveissa olisi myös saada hilla jälleen marjomaan alueella.
Suon ennallistamistyöt aloitetaan kesällä 2026, jonka jälkeen alueelle perustetaan yksityinen luonnonsuojelualue.
Koppelosuo ja Pöytäkangas: Pudasjärvi, 39 ha
Kahdesta alueesta koostuva alue Iinattijärven etelä- ja pohjoispuolella. Uusiutuvan energian alan toimijat rahoittavat kokonaisuudesta 34 hehtaaria.
Pohjoispuolella sijaitsevalla Koppelosuolla on luonnontilaista suota: saravaltaista avosuota, käkkärämäntyä kasvavaa rämettä, korpea, sekä hyvin vähän käsiteltyä pääosin luonnontilaista kuusivaltaista metsää. Kohteen helmi on useassa kohtaa maan pinnalle tihkuva luonnontilainen lähde ja siitä lähtevä puro, joka laskee Penikkaojaan. Suon länsilaidalta virtaa Penikkaojaan noro, jonka varrella on puronvarsikorpea. Puronvarsikorpea löytyy myös ylempää lähdepuron varresta. Alueella on nähty myös merkkejä karhun vierailusta.
Eteläpuolella sijaitseva kahdesta vierekkäisestä kiinteistöstä koostuva Pöytäkankaan alue on pääosin metsämaata. Kahden suvun palstoja yhdistämällä saadaan suojeltua kaunis kallioalue jyrkänteineen sekä sitä ympäröivät metsät, joista vanhimmat ovat yli 100-vuotiaita ja nuorimmat noin 15-20 -vuotiasta taimikkoa. Pöytäkankaalla on myös sekä harvennettua että kohti luonnontilaa lähestyvää talousmetsää, erittäin uhanalaiseksi luokiteltua karukkokangasta, suota, puronvarsimetsä sekä kalliomaata jyrkänteineen.
Lisätiedot
