Suomen tuulivoimatuotantoa voidaan helposti lisätä vuoteen 2030 mennessä niin, että sillä katetaan 30 prosenttia sähkönkulutuksestamme. Tuulivoimakapasiteettimme kasvaisi noin 8 000 megawattiin ja tuotanto 30 terawattituntiin. 30 prosentin tavoitteen saavuttaminen toisi Suomeen 25 miljardin tuulivoimainvestoinnit, jotka synnyttävät työpaikkoja sekä verotuloja ja liikevaihtoa yrityksille.
”Suomessa on suuri määrä täysin tai lähes rakennusvalmiita tuulivoimahankkeita, joiden toteutuessa tuulisähkön 30 prosentin osuus sähkönkulutuksesta voidaan toteuttaa helposti vuoteen 2030 mennessä. Sen lisäksi, että uusiutuva energiantuotanto edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa, toisivat tuulivoimahankkeet mukanaan merkittävät kansantaloudelliset vaikutukset. Investointien toteutuminen vaatii kuitenkin vakaata toimintaympäristöä, sujuvaa kaavoitusta ja luvitusta sekä sähköverkon vahvistamista”
Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys
Yhteensä 30 terawattitunnin tuulivoimatuotanto toisi Suomeen investointeja 25 miljardin edestä. Tuulivoimalla tuotettu sähkö kattaisi esimerkiksi koko Suomen asumisen ja maatalouden tämänhetkisen vuosittaisen sähköntarpeen. Tuotantomäärä synnyttäisi hankkeiden koko 20 vuoden elinkaaren aikana Suomeen 222 700 henkilötyövuotta työtä, 61 miljardia euroa liikevaihtoa ja 18 miljardia euroa verotuloja. Arvonlisänä tuulivoiman lisäys toisi Suomeen reilun 38 miljardia euroa. Lue alta miten luvut jakautuvat suoriin ja kerrannaisvaikutuksiin.
Investoinnit
Mikäli 30 terawattitunnin tavoite toteutuu, toisi 2030 mennessä rakennettu tuulivoimakapasiteetti Suomeen investointeja noin 25 miljardin euron edestä. 21,5 miljardia tästä olisivat suoria investointeja tuulivoimaliiketoimintaan, joka taas kerrannaisvaikutuksena synnyttäisi noin reilun 3 miljardin investoinnit muille toimialoille.
Liikevaihto
Tuulivoimainvestoinnit synnyttäisivät tuulivoimahankkeiden koko elinkaaren aikana Suomeen yhteensä 61 miljardia euroa liikevaihtoa. Suoraa sähkön myynnistä saatavaa liikevaihtoa kertyisi noin 33 miljardia, ja noin 28 miljardin liikevaihto syntyisi kerrannaisvaikutuksina muilla toimialoilla tuulivoimaloiden elinkaaren eri vaiheiden aikana. Liikevaihto on laskettu tuulivoiman osalta käyttäen sähkönmyynnin keskihintaa (noin 50 €/MWh).
Arvonlisäys
Tuulivoiman rakentaminen kerryttää myös suomalaisten yritysten tuottamaa arvonlisäystä. Arvonlisäys tarkoittaa lisäarvoa, mikä syntyy, kun tuotetta tai palvelua jalostetaan tuotteeksi, jolla on korkeampi jälleenmyyntiarvo. 2030 mennessä rakennetun tuulisähkön kysyntä synnyttäisi uutta arvonlisäystä kokonaisuudessaan reilun 38 miljardia euroa. Tästä suoraa arvonlisäystä tuulivoimasähkön myynnistä tulisi noin 25 miljardia euroa. Loput noin 13 miljardia euroa olisi muualla arvoketjussa syntyvää arvonlisäystä.
Verotulot
2030 terawattitunnin tavoitteen saavuttaminen toisi tuulivoimahankkeiden elinkaaren aikana Suomeen verotuloja yhteensä noin 18 miljardin euron edestä. Tästä suoria tuulivoimatuotannosta kertyviä verotuloja olisi reilu 13 miljardia euroa kerrannaisvaikutusten tuodessa verotuloja reilun 5 miljardia euroa. Kuntien saamien kiinteistöverojen osuus veroista on noin 1 150 miljoonaa euroa. Verojen osalta mallinnuksen lähtöoletuksena on, että verorakenne pysyy nykyisen kaltaisena koko 20 vuoden elinkaaren ajan.
Kerrannaisvaikutukset jaetaan tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksiin. Tuotannon kerrannaisvaikutukset ovat vaikutuksia, mitkä muodostuvat tuotannon arvoketjussa muilla toimialoilla tuulivoimatuotannon seurauksena, eli tuotteiden ja palveluiden kysynnän muutoksena.Kulutuksen kerrannaisvaikutukset kuvaavat muuttuneista palkansaajakorvauksista syntyvää kulutusta ja sen tyydyttämiseksi tarvittavaa uutta taloudellista toimintaa.
Liikevaihto on laskettu tuulivoiman osalta käyttäen sähkönmyynnin keskihintaa (noin 50 €/MWh). Sähkön keskihinta Suomessa vuonna 2018 oli 46,8 €/MWh (Lähde: Energiateollisuus / Nord Pool).
Rambollin toteuttama aluetaloudellisten vaikutusten laskentaan kuuluva työllistävyysselvitys kattaa Suomen tämänhetkisen tuulivoimakapasiteetin (noin 2 000 MW) kaikki elinkaaren vaiheet, eli suunnittelu-, rakentamis-, käyttö- ja purkuvaiheen. Laskentamenetelmä perustuu resurssivirtamalliin, joka kehitettiin SITRA:n toimeksiannosta Ramboll Finlandin ja Luke:n yhteistyönä vuosina 2013 – 2015.
Lisätietoja
