Merituulivoiman kustannukset laskevat nopeasti

Merituulivoimateknologia kehittyy kovaa vauhtia. Voimalat ovat korkeampia ja lavat pidempiä kuin aiemmin. Lisäksi merituulivoimaloiden tehot kasvavat. Teknisen kehityksen seurauksena merituulivoiman tuotantokustannukset ovat laskeneet ja laskevat myös tulevaisuudessa voimakkaasti. Oletuksena on, että merituulivoimaa voisi rakentaa ilman valtion taloudellista tukea 2030-luvulla.

Toistaiseksi merituulivoimaa ei oletettavasti voi rakentaa markkinaehtoisesti ilman jonkinlaista valtion taloudellista työntöapua. Merituulivoimaa rakentavissa maissa rakentamista on pääasiassa tuettu syöttötariffilla tai erillisillä, pelkälle merituulivoimalle suunnatuilla tuotantotuen kilpailutuksilla.

Hankkeita rahoitetaan vielä eri tavoin

Joissain Euroopan maissa tuotantotuen kilpailutuksessa menestyneen hankkeen verkkoliityntäkustannus ja merelle tuleva sähköasema maksetaan yhteiskunnan varoista. Verkkoliityntäkustannus on huomattavan suuri, joten sen kustannuksen kohdistuminen muuttaa rajusti hankkeen taloudellista kannattavuutta.

Esimerkiksi Alankomaissa on julkaistu vuonna 2021 merituulipuistoinvestointi, jossa tuulipuisto ei saa valtiolta tuotantotukea. Alankomaissa yhteiskunta kuitenkin maksaa merelle tulevan sähköaseman ja siitä merikaapelin maalla sijaitsevaan verkkoliityntäpisteeseen asti. Merituulivoiman rakentaminen on siten jo mahdollista Euroopassa ilman valtion muuta taloudellista tukea, kunhan verkkoliityntäkustannukset katetaan yhteiskunnan varoista.

Suomessa Kemin Ajoksen ja Tahkoluodon voimalat on rakennettu syöttötariffituen turvin, ja Tahkoluodon merituulipuisto voitti lisäksi merituulivoiman demonstraatiotuen kilpailutuksen.