Vaikutukset eläimistöön ja kasvillisuuteen
Tuulivoimahankkeen vaikutukset eläimistöön selvitetään, arvioidaan ja mallinnetaan tarkasti tuulivoimahankkeen suunnittelun aikana. Hankesuunnittelun aikana myös selvitetään, onko alueella uhanlaisia kasveja. Vaikutusten arviointia tehdään mm. ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja/tai kaavoituksen aikana.
Tuulivoimalan käyttö ei rakentamisen jälkeen vaikuta sen ympärillä olevaan kasvillisuuteen. Tuulivoimaloiden kasvillisuusvaikutuksien vähentämisessä olennaista on välttää voimaloiden ja teiden sijoittamista kohtiin, joissa on uhanalaisia kasveja. Alueen eläimistöön tuulivoimaloilla on omat vaikutuksensa, joita pystytään rajoittamaan voimaloiden hyvin suunnitellulla sijoittamisella. Tuulivoiman käytön aikaisista vaikutuksista isoimpana pidetään vaikutuksia linnustoon.
Linnut
Tuulivoimaloiden vaikutukset linnustoon aiheutuvat pääasiassa törmäämisriskistä sekä voimalan käyntiäänen ja lapojen liikkeen häiritsevästä vaikutuksesta pesintään ja ravinnon etsimiseen. Vaikutukset riippuvat tuulivoimaloiden koosta ja määrästä, teknisistä ratkaisuista, maantieteellisestä sijainnista ja ympäröivän alueen maaston muodoista sekä alueen lintulajistosta. Lintujen törmäyksiä tuulivoimaloihin voidaan estää myös esimerkiksi lintututkan avulla. Suomen ensimmäiseen merituulipuistoon Porin Tahkoluotoon on asennettu lintututka, joka kerää tietoa lintujen käyttäytymisestä ja määristä. Tutka myös pysäyttää voimalat, mikäli uhanalaisia lajeja uhkaa lentää suoraan puistoa kohti.
Seurantatutkimus
Kesällä 2019 valmistui useiden vuosien ajanjakson kattaneen suomalaisen linnustoseurantatutkimuksen yhteenveto. Seurantatutkimusta tehtiin kevät- ja syysmuuttojen aikana maatuulipuistojen alueella Perämeren koillisrannikolla, jossa on paljon tuulivoimaa ja jonne sijoittuu myös merkittävä lintujen muuttoreitti.
Seurantojen tulosten perusteella muuttavat linnut pyrkivät ensisijaisesti kiertämään tuulipuistot; tuulivoimaloiden vaikutukset muuttaviin lintuihin ja lintujen valtakunnallisesti tärkeisiin muuttoreitteihin ovat siis jääneet vähäisiksi. Lepäily- ja ruokailualueiden sijainnissa ei havaittu tuulivoimaloista johtuvia muutoksia. Linnuille käyttökelpoisten alueiden sijaintiin vaikuttavat enemmän alueella harjoitettava maataloustoiminta sekä sen eri työvaiheiden ajoittuminen.
Nykyaikaiset tuulivoimalat sijoittuvat niin etäälle toisistaan, että ne eivät estä lintujen liikkumista myöskään tuulipuistojen alueilla, eikä tuulipuistojen rakentaminen näin ollen ole katkaissut valtakunnallisesti tärkeitä lintujen päämuuttoreittejä edes lintumuuton pullonkaula-alueilla. Toteutettujen selvitysten perusteella lintujen törmäykset tuulivoimaloihin ovat jääneet selvästi vähäisemmiksi kuin hankkeiden suunnitteluvaiheissa on arvioitu. Todetut törmäykset ovat kohdistuneet etupäässä paikalliseen lajistoon.
Kattavassa lintuseurannassa tarkkailua tehtiin keväisin ja syksyisin Simon ja Iin alueella yhteensä 324 maastotyöpäivää sekä Kalajoen ja Pyhäjoen alueella yhteensä 120 maastotyöpäivää. Muuton tarkkailun lisäksi seurannoissa on etsitty tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja. Tuulipuistojen alueella on toteutettu myös pesimälinnustoselvityksiä sekä tarkkailtu esimerkiksi eri lajien ruokailulentoja.
Lue lisää: Linnustovaikutusten seurantaa suomalaisten tuulipuistojen alueella.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys 2017
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teetti selvityksen tuulivoiman vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin keväällä 2017. Tuulivoimaloiden vaikutuksia arvioitiin kansainvälisen ja kotimaisen tutkimuskirjallisuuden ja vaikutusraporttien pohjalta. Selvityksen perusteella tuulivoimaloihin törmäävien lintujen ja lepakoiden määrä vaihtelee paljon eri lajien ja lajiryhmien välillä. Voimaloiden sijoituspaikalla on keskeinen merkitys eläinten törmäyskuolleisuudessa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon TEM:ille tekemän arvion perusteella tuulivoiman lisärakentaminen ei todennäköisesti aiheuta Suomessa merkittävää uhkaa lintujen ja lepakoiden populaatioille, jos tuulivoimalat sijoitetaan sellaisille alueille, joissa lajien tiheydet ovat alhaisia ja törmäysten todennäköisyydet mahdollisimman vähäisiä. Tarve lisätutkimuksiin on kuitenkin olemassa, jotta varmistetaan, ettei rakentaminen uhkaisi törmäyksille tai häirinnälle alttiiden lajien populaatiokokoja tulevaisuudessakaan.
Merikotkat
Maailmalla on paikoin osoittautunut ongelmalliseksi päiväpetolintujen ja tuulivoiman yhteensovittaminen. Merikotkien törmäyksiä tuulivoimaloihin on raportoitu mm. Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa. Jostain syystä isot päiväpetolinnut, kuten merikotka, eivät havaitse pyörivien lapojen nopeutta ja saattavat törmätä voimalan lapoihin. Tästä syystä päiväpetolinnut tulee erityisesti ottaa huomioon tuulivoiman sijoittelussa.
Tutkimustietoa tuulivoimaloiden sijoittamisesta suhteessa merikotkien pesiin on toistaiseksi vähän ja yleispätevän minimisuojaetäisyyden määrittäminen on sen vuoksi epävarmaa. Tarkemman ohjeistuksen laatiminen edellyttää lisää tutkimusta. Tästä syystä toistaiseksi suositellaan, että merikotkien käyttäytymistä ja voimaloiden sijoittamisen vaikutuksia arvioidaan tarkemmin, mikäli tuulivoimalat sijoitetaan alle kahden kilometrin etäisyydelle merikotkan pesästä. Tuulivoimalan ympäristövaikutuksia arvioitaessa on erityisesti määritettävä merikotkan ruokailualueet (kalaisat lahdet, runsaslintuiset ruovikot) ja vältettävä voimalan sijoittamista pesän ja ruokailualueen väliin.
ELY-keskuksilla on tieto tunnetuista merikotkien pesäpaikoista. Vaikka tieto on salassa pidettävää, voi ELY-keskus antaa tuulivoimahankkeen kehittäjälle jo hyvin varhaisessa vaiheessa alustavan tiedon siitä onko alueella pesää. Jos alueella, tai sen läheisyydessä on pesä, ELY-keskuksesta saa tiedon kuinka lähellä suunniteltua hankealuetta pesä sijaitsee, jolloin hanketoimija voi päättää alkaako kehittää alueella hanketta vai ei.
Mikäli ELYn mukaan alueella ei ole kotkanpesää, voi vielä tiedustella WWF:ltä onko alue sellainen, että siellä voisi havaintojen perusteella olla uusi pesä, jonka tarkka sijainti ei vielä ole WWF:n tai ELYn tiedossa. Mikäli näin on, kotkanpesää voi todennäköisistä kohteista etsiä ennen lisäinvestointeja muihin selvityksiin.
Maanisäkkäät
Tuulipuistoissa tehdään paljon havaintoja riistaeläimistä ja muista nisäkkäistä. Havaintojen mukaan tuulivoimaloiden käyttö ei häiritse niiden käyttäytymistä. Parantunut tieverkosto on paikoin parantanut metsästyksen edellytyksiä, mutta kyse ei ole tuulivoiman suorasta vaikutuksesta nisäkkäiden elinoloihin.
Lapin tuulipuistoja suunniteltaessa kuullaan paliskuntien näkemyksiä tuulivoimaloiden sijoittamisesta. Tuulivoimatoimijat ovat muun muassa pannoittaneet poroja tiedon saamiseksi porojen sopeutumisesta tuulivoimaan.
Vedenalainen elinympäristö
Merituulivoiman merkittävimmät vaikutukset vedenalaiseen luontoon kohdistuvat rakentamisvaiheeseen, jolloin merenpohjaa ruopataan ja pohjaan rakennetaan. Merituulivoiman rakentaminen suunnitellaankin niin, että siinä huomioidaan mm. kalojen kutuajat. Käytön aikaiset vaikutukset ovat yleensä vähäisiä, varsinkin jos läheisyydessä on muita toimintoja kuten satama tai laivaväylä.
Vedenalaiset perustukset muodostavat keinotekoisen riutan eläin- ja kasvilajeille. Tämä voi parantaa joidenkin lajien ja elinvaiheiden elinolosuhteita. Tanskassa merituulipuiston ympäristössä tehdyn tutkimuksen mukaan varsinkin simpukat kiinnittyivät tuulipuiston perustuksiin, ja kalojen sekä muiden eläin- ja kasvilajien määrät lisääntyivät.
Lähteet:
Linnustovaikutusten seurantaa suomalaisten tuulipuistojen alueella
Kirjallisuusselvitys tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin, TEM 2017