Jopa 70 prosenttia Suomen yli 8 200 megawatin tuulivoimakapasiteetista on rakennettu markkinaehtoisesti ilman valtion tukea. Uusimmat hankkeet on jo pitkään rakennettu ilman tukieuroja, kun huomioi alan nuoren iän. Suomen ensimmäiset markkinaehtoiset tuulivoimalat rakennettiin vuonna 2019, ja tuulivoiman markkinaehtoinen lisärakentaminen on ollut sen jälkeen nopeaa.
Vuonna 2011 käyttöön otettu uusiutuvan energian tuotantotuki (ns. syöttötariffijärjestelmä) on luonut Suomeen tuulivoima-alan ja mahdollistanut alan kehittymisen siten, että markkinaehtoinen rakentaminen on tullut kannattavaksi. Syöttötariffia maksetaan siihen mukaan otetuille voimaloille korkeintaan 12 vuoden ajan. Viimeiset tuen piiriin päässeet voimalat valmistuivat 2017. Valtion rahoituksen rooli siis vähenee koko ajan sitä mukaa, kun voimaloiden tukiaika loppuu.
Suomessa järjestettiin vuonna 2018 uusiutuvan energian tuotantotuen kilpailutus, joka toimi siltaratkaisuna tuetun ja markkinaehtoisen tuulivoiman välillä. Kilpailutukseen sai osallistua mikä tahansa uusiutuvan sähköntuotannon rakentamisvalmis hanke. Lopulta kilpailutuksesta tuen voitti 12 vuodeksi seitsemän tuulivoimahanketta. Tämä tukimuoto on osoittautunut tuulivoiman osalta veronmaksajille lähes ilmaiseksi, sillä tähän mennessä tukea on maksettu ainoastaan yhdelle hankkeelle, kolmen vuoden aikana yhteensä 24 000 euroa (lähde: Luonnos hallituksen esitykseksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta).
Kotimaisen maatuulivoiman merkitys Suomen kansantaloudelle, alue- ja kuntataloudelle sekä valtion kirstuun, on vahvasti plusmerkkinen. Esimerkkinä kokoluokasta toimii vuoden 2022 tuulivoimainvestoinnit, jotka olivat kaikista teollisuuden kiinteistä investoinneista yli 25 prosenttia. Tuulivoima tuo alueelle kiinteistövero- ja maanvuokratuloja, työpaikkoja sekä näistä seuraavia kerrannaisvaikutuksia (lähde: EK Vihreän siirtymän investointien talousvaikutukset).
”Tällä hetkellä maatuulivoima on nopein ja edullisin tapa rakentaa lisää puhdasta sähköntuotantoa, jota vihreän siirtymän muut investoinnit tarvitsevat, on kyse sitten datakeskuksista, alumiinitehtaasta tai vetyyn perustuvista jalosteista”, muistuttaa Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Sähköjärjestelmää vakauttavat investoinnit kuten kulutusjoustot ja energianvarastointi esimerkiksi kaukolämmön sähköistymisenä sähkökattiloiden muodossa ovat edenneet markkinaehtoisesti. Investoinnit perustuvat uusiutuvan energian vahvuuksien hyödyntämiseen.
”Uusiutuvan energian ala on sitoutunut rakentamaan lisää hyvinvointia Suomeen luoden uusia työpaikkoja ja mahdollistaen teollisuuden investointeja. Vahvuuksiamme on markkinaehtoisuus, joka istuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen tavoitteisiin toteuttaa tarkan euron politiikkaa. Tuulivoimarakentamista ei siis kannata rasittaa ylimääräisellä lisäsääntelyllä. Myöskään energia-alan markkinaehtoisia investointeja ei kannata pilata tukimekanismeilla, jotka eivät kehitä markkinoille uuden teknologian ratkaisuja, kuten tuulivoiman syöttötariffi aikanaan”, Mikkonen huomauttaa.