Teollisuuden sähköistyminen ja uudet investoinnit kasvattavat sähkönkulutusta ja samalla uuden sähköntuotannon ja jouston tarvetta. Suomen uusiutuvien mukaan sähköjärjestelmän jouston pitää syntyä ensisijaisesti markkinaehtoisesti joustavasta sähkönkulutuksesta, energiavarastoista, sähköntuotannosta ja toimivista sähkönsiirtoyhteyksistä. Jos uutta säätökapasiteettia tuetaan julkisin varoin esimerkiksi valmisteilla olevalla talvienergiatuella, tuen tulisi kohdistua investointeihin, jotka edistävät uusien puhtaiden ratkaisujen syntymistä.
Teollisuuden sähköistyminen, uudet teollisuuden investoinnit ja monenlaisia haasteita aiheuttavan fossiilisen energian korvaaminen uusiutuvalla sähköllä kasvattavat sähkönkulutusta Suomessa. Uutta sähköntuotantoa tarvitaan tulevaisuudessa merkittävästi. Edullisimmat sähköntuotantomuodot Suomessa ovat tuuli- ja aurinkovoima, joita tullaan rakentamaan merkittäviä määriä lisää tulevan vuosikymmenen aikana. Samalla sähköntuotannon ajallinen vaihtelevuus ja myös säätövoiman tarve kasvaa.
Suomen uusiutuvien mukaan sähköjärjestelmän jouston tulisi ensisijaisesti kehittyä markkinaehtoisesti. Kun sähkön hinta vaihtelee, tulee kannattavammaksi rakentaa sähköntuotantoa, joka tuottaa sähköä erityisesti silloin, kun siitä on niukkuutta. Ratkaisu ei kuitenkaan ole vain yksittäinen säätövoimateknologia, vaan koko sähköjärjestelmän joustavuuden lisääminen. Hallitus valmistelee parhaillaan talvienergiatukea, jolla pyritään vahvistamaan sähkön toimitusvarmuutta tukemalla säävarmaa sähköntuotantokapasiteettia. Suomen uusiutuvien mukaan mahdollisen tuen tulisi kohdistua investointeihin, jotka tuovat sähköjärjestelmään uusia puhtaita ratkaisuja ja kehittävät teknologiaosaamistamme.
”Jos julkista rahaa käytetään säätökapasiteetin tukemiseen, tuen pitäisi samalla synnyttää energiajärjestelmään jotain uutta. Esimerkiksi biokaasun tai e-metaanin käytön edellyttäminen voisi luoda markkinaa uusille synteettisille polttoaineille. Samoin teknologiat, joissa lämpöä muutetaan takaisin sähköksi voivat kaivata toteutuakseen kannusteita”, toteaa Suomen uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Myös tuuli- ja aurinkovoiman nykyistä tasaisempi alueellinen sijoittuminen eri puolille Suomea tasapainottaisi sähköntuotantoa.
”Myös sillä on merkitystä, missä sähköä tuotetaan. Tuulivoiman rakentamisen mahdollistaminen itäiseen Suomeen ja merialueille tasapainottaisi uusiutuvan sähköntuotannon alueellista sijoittumista, vahvistaisi sähköjärjestelmää ja tasaisi samalla hinnanvaihteluita. Itäisessä Suomessa tuulee eri aikaan kuin pohjanmaan maakunnissa, joissa valtaosa Suomen tuulivoimakapasiteetista on. Siksi rakentamisen esteitä on tärkeää ratkaista määrätietoisesti”, jatkaa Mikkonen.
Jouston tarve näkyy jo toteutuneissa investoinneissa. Suomen uusiutuvien hanketilaston mukaan Suomeen suunnitellaan lähes 12 gigawatin (GW) edestä akkuvarastoja, joista lähes gigawatti on rakenteilla. Suurin osa suunnitteilla olevista akkuvarastoista sijoittuu tuuli- ja aurinkovoiman yhteyteen.
Sähköjärjestelmästä keskustellaan tänään Eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestettävässä Tulevaisuuden energiajärjestelmä -paneelikeskustelussa klo 12.00–13.00. Tilaisuudessa pohditaan sitä, miltä Suomen tulevaisuuden energiajärjestelmä näyttää ja miten kasvava sähkönkulutus, sähköntuotanto ja järjestelmän joustavuus sovitetaan yhteen.
Lisätiedot
