Tuulivoimasta kunnille

Tuulivoima on hajautettua sähköntuotantoa, joten useat suomalaiset kunnat voivat hyötyä tuulivoimainvestoinneista ja niiden tuomista positiivisista vaikutuksista. Näille sivuille on koottu etenkin kuntia koskevaa ja kiinnostavaa tietoa tuulivoimasta. Jos kaipaat lisätietoa jostain tietystä asiasta, ole yhteydessä: info(at)suomenuusiutuvat.fi.

Tuulivoimahanke kunnassa

Tuulivoimahankkeeseen kuuluu useita vaiheita, keskikokoisen tuulivoimahankkeen (noin 10 tuulivoimalaa) kokonaiskesto alkuselvityksistä valmiiseen tuulipuistoon on keskimäärin 4 – 6 vuotta.

Tutustu tuulivoimahankkeen vaiheisiin kunnassa tällä sivulla.

  1. Ympäristövaikutusten arviointi
  2. Tuulivoima-alueen kaavoitus
  3. YVA:n ja kaavan yhdistäminen
  4. Tuulivoimaloille haettavat luvat
  5. Rakennusluvan sisältö
  6. Lunastusmenettely
  7. Tuulivoimaloiden purku
  8. Kaapelinäytöt tuulipuistossa

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi -menettelyn (YVA) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista hankkeiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. Isommissa hankkeissa YVA tehdään automaattisesti, pienemmissä viranomaisten harkinnan mukaan. Pienemmissäkin hankkeissa ympäristövaikutukset on kuitenkin selvitettävä, vaikkei hanke kävisikään läpi varsinaista YVA-menettelyä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteen 1 mukaan tuulivoimalahankkeisiin sovelletaan arviointimenettelyä , kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia. Lisäksi paikallinen yhteysviranomainen eli tuulivoimahankkeissa ELY-keskus voi tarveharkinnassaan päättää, että myös edellä mainittua pienempään tuulivoimahankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointia, mikäli sillä arvioidaan olevan haitallisia ympäristövaikutuksia.

YVA-menettely tukee suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa. Ympäristövaikutusten arviointi ei siis itsessään ole päätöksentekomenettely. YVA-menettelyllä pyritään vähentämään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita.

Tuulivoimahankkeissa, joissa tehdään yleensä hankekohtainen ns. tuulivoimayleiskaava, viedään tänä päivänä YVA-hanketta ja kaavoitusta eteenpäin käsi kädessä niin, että eri menettelyjen kuulemisia on yhdistetty. Lainsäädännön mukaan erillistä YVA-menettelyä ei välttämättä tarvita, vaan kaava voidaan laajentaa täyttämään myös YVA-lain vaatimukset. Tämä vähentää hankkeelle koituvia kustannuksia ja nopeuttaa hankkeen eteenpäin vientiä, mutta ennen kaikkea tuo selkeyttä myös sidosryhmille, jotka voivat antaa kummastakin menettelystä kommenttinsa samalla kerralla.

Katso kaavio tuulivoiman luvittamisesta Suomessa täältä.

YVA-prosessi

Ympäristövaikutustenarviointiprosessi jakautuu kahteen vaiheeseen, ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja toisessa vaiheessa ympäristövaikutustenarviointiselostus.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa, kun hankkeesta vastaava taho toimittaa ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaiselle, eli tuulivoimahankkeissa alueen ELY-keskukselle.

Arviointiohjelmassa kerrotaan, mitä hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja ja vaikutuksia YVA-prosessin aikana tullaan selvittämään. Kun arviointiohjelmassa esitetyt vaihtoehdot ja niiden vaikutukset on selvitetty, kootaan tieto arviointiselostukseen.

Yhteysviranomainen tiedottaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen vireilläolosta, kokoaa niistä annetut mielipiteet ja lausunnot ja laatii niiden sekä oman asiantuntemuksensa pohjalta lausuntonsa. YVA-ohjelmasta ja selostuksesta järjestetään myös yleisötilaisuudet, joissa hanketta ja selvityksiä esitellään kuulijoille, ja heillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Kansalaisilla, viranomaisilla ja muilla tahoilla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoaineistoon. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta.

Lisätietoa: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -opas. Ympäristöministeriö 2016

Tuulivoima-alueen kaavoitus

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) kaava- ja lupajärjestelmä asettaa puitteet niin tuulivoimarakentamiselle kuin kaikelle muullekin rakentamiselle. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen myötä yleiskaavaa on mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella.[1]

Lainsäädännön mukaan kaava voidaan laajentaa täyttämään myös YVA-lain vaatimukset, jolloin erillistä YVA-menettelyä ei tarvita, vaan se tehdään kaavoituksen yhteydessä. Lue lisää YVA:n ja kaavan yhdistämisestä.

Yleistä osayleiskaavoituksesta

Kunta vastaa aina alueensa kaavoituksesta, mutta voi vuoden 2011 lakimuutoksen mukaisesti veloittaa ns. tuulivoimayleiskaavasta syntyvät kustannukset hankkeen kehittäjältä.

Kaavan laadinta on monivaiheinen suunnittelu-, vuorovaikutus- ja päätöksentekoprosessi, jolle maankäyttö- ja rakennuslaki antaa puitteet. Kaavaprosessi muodostuu aloitus-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheesta. [1]

Kaavoitus alkaa suunnittelulla ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatimisella. Tässä vaiheessa määritellään muun muassa kaavan alustavat tavoitteet, selvitystarpeet, vaikutusten arvioinnin laajuus ja suunnitellaan osallistumisen järjestäminen. Kaavoituksen alkamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan.

Valmisteluvaiheessa tehdään tärkeimmät kaavan sisältöä koskevat ratkaisut: tarkennetaan tavoitteita, laaditaan tai täydennetään selvityksiä, suunnitellaan kaavaratkaisun periaatteet ja vaihtoehdot sekä selvitetään niiden vaikutuksia.[1] Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ja järjestetään yleisötilaisuus, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on tilaisuus mielipiteen esittämiseen. Viranomaiset ja yhteisöt antavat kaavaluonnoksesta lausuntonsa. Saatua palautetta hyödynnetään kaavaehdotuksen laadinnassa.

Kaavaehdotuksen valmistuttua se asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osalliset ja kunnan asukkaat voivat tehdä siitä muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kaavan laatija tekee muistutuksista ja lausunnoista yhteenvedon ja esittää, onko kaavaehdotusta tarpeen niiden johdosta tarkistaa. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville, jos siihen tehdään merkittäviä muutoksia tässä vaiheessa [1]. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Osayleiskaavoitusprosessin aikana tehdään laajasti selvityksiä mm. tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista. Kaava voidaan laajentaa täyttämään myös YVA-lain vaatimukset, jolloin erillistä YVA-menettelyä ei tarvita, vaan se tehdään kaavoituksen yhteydessä. Lue lisää YVA:n ja kaavan yhdistämisestä.

Tuulivoimaloiden rakentamista suoraan ohjaavassa yleiskaavassa esitetään kaava-alueella tuulipuiston vaatimat tieyhteydet ja sähkönsiirto, kuten maakaapelit, merikaapelit ja ilmajohdot, mahdolliset sähköasemat ja tarpeen mukaan niiden rakennusalat ja rakennusoikeus. Teiden ja sähkönsiirron osalta osoitetaan selvästi, mitkä ovat olemassa olevia ja mitkä kokonaan uusia linjauksia tai sähköasemia. Kaavassa esitetään myös mahdolliset pienialaiset suojelualueet tai -kohteet ja kiinteät muinaisjäännökset, laivahylyt ja muu olennainen maankäyttö.[1]

Maakuntakaava

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisia, maakunnallisia, seudullisia ja ylikunnallisia alueidenkäyttötarpeita ja se voidaan laatia myös osa-alueittain tai tiettyä alueidenkäyttö- muotoa tai useita alueidenkäyttömuotoja koskevana vaihemaakuntakaavana (MRL 25 ja 27 §). [1] Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta.

Yleiskaava

Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavan päätehtävänä on siten kunnan alueidenkäyttötavoitteiden osoittaminen ja asemakaavoituksen ohjaaminen. Yleiskaava voidaan kuitenkin laatia myös rakentamisen ja muun alueidenkäytön ohjaamiseksi tietyllä alueella. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Yleiskaava esitetään kartalla, ja kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset (MRL 35–37§, 40§). Kunnat voivat yleiskaavoituksessa tutkia ja osoittaa tuulivoima-alueet kunnan alueella. Yleiskaavallisen tarkastelun merkitys korostuu esimerkiksi kunnissa, joiden tuulivoimapotentiaali on merkittävä sekä alueilla, joilla tuulivoimarakentamisen ja muun alueiden käytön yhteensovittamistarve on suuri. [1]

Asemakaava

Asemakaavan laatiminen tuulivoimarakentamisessa on tarpeen silloin, kun tuulivoimarakentamisen ja muun maankäytön yhteensovittamistarve sitä edellyttää. Asemakaavan hyväksyy MRL 52§:n mukaan lähtökohtaisesti kunnanvaltuusto. [1] Pääsääntöisesti tuulivoima on sijoitettu alueille, joissa on edetty tuulivoimayleiskaavalla, suunnittelutarveratkaisulla tai kaavapoikkeamalla.

Suunnittelutarveratkaisu

Suunnittelutarveratkaisusta kerrotaan kattavasti ympäristöministeriön laatimassa Tuulivoimarakentamisen ohjeita -julkaisussa seuraavaa.

Jos tuulivoimahanke sijoittuu suunnittelutarvealueelle, hankkeen toteuttaminen edellyttää sen laadusta ja sijaintipaikasta riippuen joko kaavallista suunnittelua tai suunnittelutarveratkaisua. Tuulivoimarakentamisen kannalta olennainen on MRL 16 §:n säännös, jonka mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Suunnittelutarpeen osoittajaksi riittää siten pelkästään rakennushankkeen ympäristövaikutusten merkittävyys. Hankkeen ympäristövaikutuksia harkittaessa otetaan huomioon muun muassa hankkeen laatu sekä sijaintipaikan ja sen ympäristön ominaisuudet. Tuulivoimalan sijainnista ja koosta riippuen suunnittelutarveratkaisua voidaan edellyttää yhdeltäkin tuulivoimalalta.

Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovellettaessa on otettava huomioon niiden tarkoitus eli suunnittelemattomasta maankäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Tuulivoimala voidaan toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla, jos alueen ja sen ympäristön käyttö ja ympäristöarvot eivät aseta tuulivoimarakentamiselle rajoituksia, eikä tuulivoimarakentamisen ja muun alueiden käytön välillä ole merkittävää yhteensovittamistarvetta.

Suunnittelutarveratkaisua haetaan kunnalta. MRA 85 §:n mukaan hakemukseen on liitettävä ympäristökartta, joka osoittaa alueen sijainnin sekä asemapiirros, josta käyvät ilmi sekä mahdolliset olemassa olevat että suunnitellut tuulivoimalat tai muut rakennukset ja muut rakentamistoimenpiteet rakennuspaikalla, rakennuspaikan hallinnan osoittava asiakirja, selvitys mahdollisesti suoritetusta kuulemisesta, arvio suunnittelutarveratkaisua koskevan hankkeen keskeisistä vaikutuksista sekä hakemuksen perustelut. Suunnittelutarveratkaisua ja rakennuslupaa voi hakea yhtä aikaa.

Suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä kuullaan naapureita ja muita, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa vaikuttaa sekä pyydetään tarvittaessa lausunnot ELY-keskukselta, muilta valtion viranomaisilta ja maakunnan liitolta, jos suunnittelutarveratkaisu koskee merkittävästi niiden toimialaa. Myös naapurikunnan lausunto on pyydettävä, jos suunnittelutarveratkaisu vaikuttaa merkittävästi sen maankäyttöön. ELY-keskuksen lausunto on pyydettävä tietyissä tilanteissa, esimerkiksi kun aluetta koskevat erityiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL 173 §). MRL 137 §:n mukaan suunnittelutarveratkaisun myöntäminen edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistysarvojen turvaamista.

Suunnittelutarveratkaisua ei voida myöntää, jos rakentaminen johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Suunnittelutarveratkaisua koskevaan päätökseen voidaan sisällyttää tarpeellisia määräyksiä ja ehtoja, kuten tuulivoimaloiden suurin sallittu kokonaiskorkeus ja lukumäärä alueella. [1]

Suunnittelutarveratkaisu vai kaava?

Alueen soveltuvuus tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi tulisi lähtökohtaisesti ratkaista kaavalla. Oikeuskäytäntö on osoittanut, että suunnittelutarveratkaisun ja tuulivoimarakentamista suoraan ohjaavan yleiskaavan tai asemakaavan välistä rajaa vedettäessä tuulivoimaloiden lukumäärää tärkeämpi arviointiperuste on tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen sijaintipaikan ja sen ympäristön ominaisuudet, tuulivoimaloiden koko ja suhde ympäröiviin alueisiin.

Kaavan laatimistarvetta harkittaessa on otettava huomioon myös kaavoitukseen liittyvät suunnittelutarveratkaisua laajemmat osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt.

Huomattavan laajalle vaikuttavien ja maankäyttöä sitovien hankkeiden toteuttaminen ei ole yleensä mahdollista ilman yksityiskohtaista kaavaa, koska rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia vaikutuksia. [1]

Lähteet:

Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -opas. Ympäristöministeriö 2016
Kaavio tuulivoiman luvittamisesta Suomessa

YVA:n ja kaavan yhdistäminen

Teksti: Elina Saine, Alueidenkäytönasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Lue lisää YVA:n ja kaavan yhdistämisestä Tuulivoima-lehdestä.

Tuulivoimahankkeissa tehdään usein sekä kaava että ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Molemmat ovat laajoja asiakirjakokonaisuuksia, ja osittain niissä käytettävät selvitykset ovat samoja, mahdollisesti hiukan erilaisin painotuksin. Prosessia johtava viranomainen on eri: kaavoitusta vetää kunta, YVA:a puolestaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus yhteysviranomaisena. Aiemmin prosesseja on voinut parhaimmillaan juoksuttaa rinnakkain, mutta vuonna 2017 voimaan tulleiden lakimuutosten jälkeen on mahdollista liittää YVA-selostus osaksi kaavaselostusta eli tehdä YVA ja kaava yhtenä prosessina kahden sijaan.

YVA-laki uudistui vuonna 2017

Yhteismenettely tuli mahdolliseksi, kun YVA-laki (252/2017) uudistui tullen voimaan toukokuussa 2017. Samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön tehtiin sellaisia muutoksia, että ympäristövaikutusten arviointi voidaan tehdä kaavoituksen yhteydessä. YVAL 5 § antaa raamit yhteismenettelylle: Hankevastaava voi tehdä aloitteen yhteismenettelystä yhteysviranomaiselle esimerkiksi YVAL 8 §:n mukaisessa ennakkoneuvottelussa. Mikäli viranomaiset ja hankevastaava ovat asiasta yksimielisiä, YVA ja kaava voidaan tehdä yhteismenettelynä.

Yleisin yhteismenettelyn käytännössä estävä tilanne on kuntarajat ylittävä tuulivoimahanke eli se, että hankealue sijoittuu kahden tai useamman kunnan alueelle. Koska ympäristövaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavaprosessia ja YVA-asiakirjat liitetään osaksi kaava-aineistoa, tulisi tässä tapauksessa laatia MRL 46 §:n mukainen kuntien yhteinen yleiskaava. Muussa tapauksessa jokaisessa kunnassa olisi meneillään oma kaavaprosessi, joka sisältäisi YVA-lain mukaisen vaikutusten arvioinnin. Kuntien yhteiset yleiskaavat ovat kuitenkin MRL:n lähes 20 voimassaolovuoden aikana jääneet harvinaisiksi, eikä niitä ole laadittu vuosiin missään päin Suomea.

Perinteisesti hankkeissa, joissa laaditaan sekä YVA että yleiskaava, on edetty YVA-vetoisesti: kaavaprosessi seuraa askeleen tai kaksi YVA-prosessia jäljessä YVA-asiakirjojen valmistumista odottaen. Yhteismenettelyssä vaikutusten arviointi kohdistuu suoraan hankekaavoitukseen, jolloin ympäristövaikutusten arviointi on osa kaavaprosessia. YVA-asiakirjat liitetään osaksi kaava-aineistoa, ja kaava-asiakirjojen on näin täytettävä sekä MRL:n että YVAL:n vaatimukset. Sama koskee tiedottamista. Vuorovaikutuksen merkitys eri toimijoiden välillä korostuu, kun toimintatavat poikkeavat siitä mihin on aiemmin totuttu.

Kunta vetovastuussa

Yhteismenettelyn prosessinjohtajana toimii kunnan kaavoittaja, jolloin kunnan rooli on perinteistä menettelyä suurempi. Yhteysviranomaisen rooli ympäristövaikutusten arvioinnin laadunvarmistajana säilyy yhteismenettelyssä sen ohjatessa arviointiselostuksen laatimista lausunnollaan ja tarkastaessaan arvioinnin laadun ja riittävyyden perustellussa päätelmässään. Hankevaihtoehtojen laadinnassa tulee käydä entistä aktiivisempaa keskustelua kaavoittajan, kuntapäättäjien ja hanketoimijan välillä. Kunnan laittaessa YVA-suunnitelman sisältävän osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ottaa kunta jo kantaa siihen, millaiset vaihtoehdot esimerkiksi voimalakorkeuksien salta ovat kunnassa hyväksyttyjä. Näin vaihtoehtotarkastelussa tulisi alusta pitäen olla mukana sellaiset vaihtoehdot, joihin kunnan päättäjät ovat sitoutuneet ja riski hankkeen hylkäämiseen yleiskaavan hyväksymiskäsittelyssä pienenee. Samalla tulee muistaa, että vaikka kunta osallistuu entistä aktiivisemmin vaihtoehtojen laadintaan, tulee selvitykset ja vaikutusten arviointi johtopäätöksineen edelleen laatia puolueettomasti asiantuntijatyönä.

Yhteismenettely selkeyttää ja sitouttaa

Osallisten kannalta on helpompaa, että he voivat antaa mielipiteensä ja lausuntonsa yksistä asiakirjoista vain kunnalle: YVA-suunnitelman sisältävästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä YVA-selostuksen sisältävästä kaavaluonnoksesta. Aiemmin kuntalaisissa on aiheuttanut ajoittain hämmennystä se, että kuulemisia ja lausunnon antamismahdollisuuksia on sekä kaavaan että YVA:n liittyen, ja että esimerkiksi YVA:sta annetut kommentit eivät tule automaattisesti huomioiduksi kaavaprosessissa.
Kunta toimittaa tulleen palautteen yhteysviranomaiselle, joka huomioi sen YVA-suunnitelman ja -selostuksen osalta lausunnossaan ja perustellussa päätelmässään. Perusteltu päätelmä liitetään myös osaksi kaava-aineistoa, minkä jälkeen laaditaan MRL:n mukainen kaavaehdotus.
Parhaimmillaan yhteismenettely selkeyttää prosessia osallisten kannalta ja sitouttaa kuntaa mukaan suunniteltuun hankkeeseen alusta pitäen, jolloin riski hankkeen kaatumisesta yleiskaavan hyväksymiskäsittelyssä kunnanvaltuustossa pienenee. Prosessin kesto saattaa lyhentyä, koska YVA:lla ja yleiskaavalla ei ole erillisiä nähtävillä oloaikoja. Dokumenttien sivumäärä pienenee, sillä selvityksiä ja vaikutusten arviointia tai prosessikuvauksia ei tarvitse kirjoittaa enää erikseen sekä YVA- että kaava-asiakirjoihin. Perinteisessä kahden erillisen prosessin menettelyssä tehdään siis erillisselvitykset, jotka referoidaan YVA-selostukseen YVA-lain näkökulmasta ja tehdään vaikutusten arviointi. Kaava-asiakirjoihin puolestaan referoidaan sekä erillisselvityksiä että YVA-selostusta MRL:n näkövinkkelistä katsottuna. Samat asiat tulevat helposti kolmeen kertaan kirjoitetuiksi, vain pienin vivahde-eroin.

Plussat

  • Selkeyttää prosessia asukkaiden näkökulmasta: he voivat antaa mielipiteensä ja lausuntonsa yksistä asiakirjoista yhdelle viranomaisille (kunta). Myös kaavan ja YVA:n kuulemistilaisuudet ovat yhteiset.
  • Sitouttaa kuntaa prosessiin.
  • YVA- ja kaavaprosessin kesto saattaa lyhentyä, koska on vain yhdet nähtävilläoloajat.
  • Tuotettavien dokumenttien yhteissivumäärä pienenee, sillä selvityksiä ja vaikutusten arviointia tai prosessikuvauksia ei tarvitse kirjoittaa erikseen sekä YVA- että kaava-asiakirjoihin.
  • Yhteysviranomainen ELY:ssä voi keskittyä olennaiseen eli hankkeen vaikutusten arvioinnin ohjaukseen ja perustellun päätelmän laatimiseen hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.

Huomioi tämä!

  • Alkuvaiheessa uuden menettelytavan omaksuminen ja asiakirjojen laadinta vie enemmän aikaa ja resursseja kaikilta.
  • Kunnan työmäärä kasvaa prosessinjohtajan roolin vuoksi: esimerkiksi osallisten kuulemista ei voi toteuttaa samoin kuin kaavahankkeessa on totuttu tekemään, sillä myös YVA-kuulemisten vaatimukset tulee täyttää.
  • Yleisesti kaikkien tahojen on etenkin prosessin alkuvaiheessa varattava totuttua enemmän resursseja vuorovaikutukseen ja tiedottamiseen.

Tuulivoimaloille haettavat luvat

Tuulivoimapuistolle tarvitaan aina useita lupia, ennen kuin se voidaan rakentaa. Tuulivoimalan rakentaminen vaatii aina joko rakennusluvan tai toimenpideluvan. Käytännössä tuulivoimalat rinnastetaan useimmiten rakennuslupaa edellyttäviin rakennuksiin. Toimenpideluvalla on mahdollista toteuttaa lähinnä yksityistä kotitarvekäyttöä palvelevia pientuulivoimaloita.

Rakennuslupa

Rakennusluvan ja toimenpideluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Lupahakemukseen on liitettävä mm. selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa (kopio vuokrasopimuksesta) sekä tulivoimalan pääpiirustukset. Jo ennen rakennuslupien hakemisvaihetta kyseessä olevalta kunnalta kannattaa pyytää listaus rakennusvalvontaviranomaisen vaatimista lupahakemuksen liitteistä, koska vaatimukset saattavat vaihdella kunnasta toiseen. Useimmiten kaavoituksen tai YVA:n aikana tehdyt selvitykset ovat riittävät.

Rakennusluvan myöntäminen tuulivoimalalle voi asemakaavan ohella perustua myös suoraan rakentamista ohjaavaan MRL 77 a§:n mukaiseen yleiskaavaan.

Ympäristölupa

Tuulivoimahankkeet eivät tarvitse lähtökohtaisesti ympäristölupaa. Jos alueen lähellä on pysyvää tai loma-asutusta, voi tuulivoimarakentaminen edellyttää ympäristönsuojelulain nojalla myönnettävää ympäristölupaa. Ympäristölupa tarvitaan, jos tuulivoimalasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksista johtuen. Lupa-asian käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Vesilupa

Tuulivoimalan rakentaminen vaatii vesilain mukaisen luvan (vesilupa), jos hanke voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa luonnon vahingollista muuttumista, vesistön tilan huonontumista, vaaraa terveydelle tai vahinkoa tai haittaa kalastukselle, kalakannoille tai vesiliikenteelle.

Pääsääntöisesti ainoastaan merituulivoimalat tarvitsevat vesiluvan. Lupaa haetaan aluehallintovirastolta (AVI).

Rajavartiolaitos

Tuulivoimatoimijan tulee pyytää myös Rajavartiolaitokselta lausunto (rajavartiolaitos@raja.fi tai  Rajavartiolaitos kirjaamo PL 3 00131 Helsinki) kaikista Suomen merialueille suunnittelemistaan tuulivoimahankkeistaan sekä aluevesialueelle että talousvesivyöhykkeelle.

Lentoestelupa

Tuulivoimalan rakentaminen vaatii yleensä lentoesteluvan. Luvan tarve määritellään tarkemmin ilmailulaissa. Pääsääntöisesti kaikki yli 30 metriä korkeat rakennelmat lähellä lentoasemia tai yli 60 metriä korkeat rakennelmat kaikkialla Suomessa vaativat lentoesteluvan hakemista Liikenne- ja viestintävirastolta (Traficom). Ilmailulain mukaan rakennelma ei saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle. Ilmailulain mukaan Traficomille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ANS Finlandin lausunto esteestä. Viralliset lausunnot voi hakea osoitteessa:  ans@ansfinland.fi.

Jollei lentoturvallisuus vaarannu, Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa luvan esteen, kuten tuulivoimalan, asettamiseen. Mikäli ANS lausuu, ettei lentoestelupaa tarvitse hakea, riittää ANS:n lausunto rakennusluvan liitteeksi.

Puolustusvoimat

Teollisen kokoluokan tuulivoimala tarvitsee aina puolustusvoimien hyväksynnän (puolustusvoimat.fi/tuulivoimalahankkeet). Puolustusvoimien hyväksyntää kannattaa hakea ensimmäisen kerran jo hankkeen hyvin varhaisessa vaiheessa. Viimeistään se tarvitaan hankkeen kaavoitusvaiheessa. Kaikkiin tuulivoimalausuntoihin tarvitaan lausunto myös STUVE Oy:ltä, ennen kun Puolustusvoimilta voi saada lausunnon. Lausunto kannattaa pyytää ajoissa osoitteesta:  asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi.

Poikkeuksena Hailuodon, Lumijoen, Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen kunnissa tässä kartassa määritetylle alueelle sijoitettavasta tuulivoimalasta ei tarvitse pyytää puolustusvoimilta lausuntoa. Täällä kompensaatioalueella sijaitsevan tuulivoimalan haltijan on sen sijaan maksettava jokaisesta voimalasta tuulivoimamaksu (50 000 €/voimala). Voimalat tulee ilmoittaa Energiavirastolle täällä.

Rakennustöitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat Puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kymmenen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Johtotieto Oy:ltä (info@johtotieto.fi. / johtotietopankki.fi)

Puolustusvoimat ei maksa kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannuksia.

Lähteet:

Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöministeriö, 2016

Puolustusvoimat

Rakennusluvan sisältö

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen ratkaisee tuulivoimalan rakennuslupahakemuksen kuten muunkin rakennuksen lupa-asian. Edellytykset luvan myöntämiselle on määritetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Puhuttaessa teollisen kokoluokan (yli 2 MW) tuulivoimaloista, ei voimalan teho vaikuta tuulivoimalan ulkoisiin mittoihin, eikä siten mihinkään rakennusluvalla säädeltävään asiaan. Tuulivoimalan korkeus tai lapojen pituus eivät ole riippuvaisia voimalan tehosta, vaan korkeuden ja lapojen pituuden määrittävät alueen tuuliolosuhteet.

Voimalavalmistajat eivät yleensä anna tuulivoimahankkeelle sitovaa tarjousta voimaloista, ennen kuin hankkeella on lainvoimaiset rakennusluvat. Tästä syystä voimalatyyppiä ei yleensä voida valita ennen rakennusluvan hakemista. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen on kolme vuotta aikaa käynnistää voimalan rakennustyöt. Voimalatyypin määrittäminen rakennusluvassa sitoisi hankkeen vanhaan teknologiaan, jota ei välttämättä ole enää saatavilla siinä vaiheessa, kun hanketta aletaan rakentaa.

Tehokkaampi generaattori tai voimalatyypin muutos eivät myöskään tarkoita korkeampaa lähtöäänentasoa, vaan teknisin ratkaisuin voimaloiden lähtöäänentaso on pystytty pitämään samana tai jopa pienentämään voimaloiden tehon kasvusta huolimatta. Tuulivoimalan generaattorin tehoa tai voimalatyyppiä ei siten pidä sisällyttää tuulivoimalan rakennuslupaan, vaan rakennusluvan tulee sisältää ainoastaan tuulivoimalan ulkoiset mitat, kuten kokonaiskorkeuden.

Voimalan äänen ja välkkeen leviämisen mallintaminen ennen voimaloiden rakentamista

Rakennushankkeen on oltava tuulivoimayleiskaavan, asemakaavan tai myönnetyn suunnittelutarveratkaisun mukainen. Rakennuslupakäsittelyssä tulee varmistua, että tuulivoimalasta aiheutuvat vaikutukset, esimerkiksi melu, välke- ja maisemavaikutukset, vastaavat kaavassa tai suunnittelutarveratkaisussa määriteltyjä vaikutuksia. Tuulivoimalan tyyppi saattaa kuitenkin muuttua ennen rakennustöiden aloittamista ja siksi kaavassa tai suunnittelutarveratkaisussa ja rakennuslupapäätöksessä on hyvä olla määräys siitä, että melu- ja välkemallinnukset tulee tehdä uudelleen ennen rakennustöiden aloittamista, mikäli voimalatyyppi muuttuu siitä, minkä mukaan mallinnukset on alun perin tehty. Näin varmistetaan, etteivät ääni- tai välkeohjearvot ylity lähikiinteistöillä.

Lue Tuulivoimaloiden rakennusluvat kaipaavat yhtenäistämistä

Lunastusmenettely

Tuulivoiman ja muun sähköinfran käyttöönottoon tarvitaan sähkönsiirtolinjoja, jotka mahdollistavat sähkön saatavuuden kaikkialle Suomeen. Siirtolinjojen alle jäävästä maa-alasta maksetaan maanomistajalle lunastuslain mukainen korvaus.

Lunastuslaki linjaa, että lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus. Lunastetun metsämaan korvaukset vaihtelevat puuston määrän, laadun ja sijainnin mukaan, maapohjan arvo on vain yksi ja yleensä pienin tekijä korvauksessa. Yleisimmin korvausmäärissä puhutaan tuhansista euroista, kun otetaan huomioon puun myynnistä saatu tulo sekä menetetyistä tulevaisuuden tuotoista saatava korvaus.

Mistä lunastuskorvaus muodostuu?

Yleisellä tasolla lunastuslain mukainen täysi korvaus määrätään hankkeesta maanomistajalle aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Korvaus muodostuu kohteen-, vahingon- ja haitankorvauksesta. Metsämaalla korvausta määrätään maapohjan menetyksestä ja sen lisäksi vahingonkorvausta taimikon menetyksestä, ennen aikaisesta hakkuusta aiheutuvasta vahingosta sekä muista menetyksistä esimerkiksi hukkaan menneistä metsänparannustöistä.

Millaisista summista lunastuskorvauksissa puhutaan?

Metsämaapohjan arvo on muutamia satoja euroja hehtaarilta. Taimikon menetyksestä ja ennenaikaisen hakkuun vahingosta määrättävä korvaus, niin kutsuttu odotusarvolisä, voi olla arvoltaan useita tuhansia euroja hehtaarilta. Hankkeen vuoksi poistettavan puuston arvo taas voi olla arvoltaan jopa yli kymmenen tuhatta euroa hehtaarilta. Kokonaisuutena arvioiden lunastuskorvaus metsämaalla onkin keskimäärin ennemmin tuhansia kuin satoja euroja hehtaarilta.

Tuulivoimaloiden alle jäävästä maasta maksetaan vuokraa

Tuulivoimalan alle jäävää maata ei lunasteta, vaan se aina vuokrataan. Voimajohtojen lunastusmenettely koskee kuitenkin myös tuulivoimahankkeita, sillä lunastusmenettely on voimajohdon luvitusmenettely.

Lähteet:

Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta, Finlex

Tapio.fi

Tuulivoimaloiden purku

Useimmissa tapauksissa käytöstä poistetut voimalat voidaan myydä jälkimarkkinoilla edelleen energiantuotannossa käytettäviksi. Myös tuulivoimalle kaavoitetulla ja rakennutulla alueella on jälkimarkkinat: mikäli paikalla on hyvät tuuliolosuhteet, valmis infrastruktuuri houkuttelee uusia toimijoita, jotka vastaavat myös vanhojen voimaloiden purusta, mikäli alkuperäinen omistaja ei niin tee. Purkamiseen liittyvistä asioista voidaan myös sopia maanomistajan ja tuulivoimayhtiön välillä jo maanvuokrasopimuksessa.

Suomen tuulivoimatoimijoista ison osan taustalla on mankalajärjestelmä, osuuskauppa tms., joiden konkursseja ei voitane pitää mahdollisina. Lisäksi monien takana on suuria ja vakavaraisia kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita, joiden äkillinen poistuminen markkinalta ei ole todennäköinen tapahtuma. Mahdollisen konkurssin tapauksessa voimalat siirtyvät pankin omaisuudeksi, mikäli lainapääomaa ei ole kokonaan maksettu takaisin. Tämän jälkeen omistus jää konkurssipesälle, joka voi myydä omaisuuden pesän rahoittamiseksi yllä mainituille jälkimarkkinoille.

Tuulivoimalan kierrätysaste on yli 80%

Mikäli voimala on tuhoutunut onnettomuuden seurauksena, edellyttää vakuutusyhtiö voimalan purkamista korvauksen saamiseksi. Tällöin voimaloiden omistajan on vastattava purkamisesta korvaukset saadakseen.

Useimmat tuulivoimahankkeet rakennetaan kokonaan tai osittain lainarahoituksella. Lainarahoitusta myöntäessään pankit arvioivat toimijan vakavaraisuuden ja hankkeen teknisen potentiaalin erittäin kriittisesti ja kattavasti; jo rahoituksen saaminen vaatii asioiden hyvää hoitoa.

Nykyisin lähes 80 % prosenttia 3 MW:n tuulivoimalassa käytetyistä raaka-aineista pystytään kierrättämään. Voimaloiden metallikomponenttien (teräs, kupari, alumiini, lyijy) osalta kierrätysaste on yleensä jo nykyisin hyvin korkea, jopa lähes 100 %.

Kaapelinnäytöt tuulipuistoissa

Kaivuutöiden tekeminen tuulipuiston alueella ilman, että kaivuutyöntekijällä on tietoa kaapeleiden sijainnista voi aiheuttaa vaaratilanteita työntekijöille ja haittaa tuulivoimatuotannolle. Moni kaupallinen palveluntarjoaja tarjoaa apua kaapelien paikantamisessa, mutta kaapelien paikkatietoja voi myös tiedustella suoraan tuulivoimapuiston omistajalta.

Huomioon otettavaa tuulivoimapuiston alueella kaivaessa:

Siirry takaisin sivun alkuun