Tuulivoimasta kunnille

Tuulivoima on hajautettua sähköntuotantoa, joten useat suomalaiset kunnat voivat hyötyä tuulivoimainvestoinneista ja niiden tuomista positiivisista vaikutuksista. Näille sivuille on koottu etenkin kuntia koskevaa ja kiinnostavaa tietoa tuulivoimasta. Jos kaipaat lisätietoa jostain tietystä asiasta, ole yhteydessä: info(at)suomenuusiutuvat.fi.

Tuulivoimaloiden ääni

Energian tuottaminen tuulesta tuottaa ääntä, kuten lähestulkoon kaikki muutkin teolliset prosessit. Tuulivoimaloiden äänen vaikutuksia on tutkittu, eikä niillä ole havaittu olevan terveysvaikutuksia.

    1. Äänen terveysvaikutukset
    2. Infraääni
    3. Tuulivoimaloiden äänen säätely

Äänen terveysvaikutukset

Tuulivoimaloiden äänen terveysvaikutuksia asuinympäristössä on tutkittu kansainvälisesti ja nykyisen tutkimustiedon mukaan tuulivoimaloiden äänillä ei ole havaittu suoria terveysvaikutuksia. Tulosten mukaan äänenvoimakkuuden kasvu voi johtaa suurempaan koettuun häiritsevyyteen mutta yksilölliset erot kokemusten suhteen ovat suuria. Myös hiljainen ääni voi ärsyttää, oli äänilähde mikä tahansa.

Yhteyttä esimerkiksi tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt silloin, kun äänitaso asunnon ulkopuolella on alle 45 desibeliä. Valtioneuvoston tuulivoimaloiden ääniohjearvoista antaman asetuksen mukaan tuulivoimaloiden ääni ei saa ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä.

Tutkimuksia ja aineistoja terveysvaikutuksista

Hallituksen terveysselvitys 2017. Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutus terveyteen (VTT, THL, STUK, HY)

Hongisto. 2014. Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset. 

Turunen & Lanki. 2015. Tuulivoimamelun terveysja hyvinvointivaikutukset.

Turunen, Tiittanen & Lanki. 2016. Meluhaittojen kokeminen ja oireilu yhdeksällä tuulivoima-alueella Suomessa.

Health Canada 2014. Wind Turbine Noise and Health Study: Summary of Results

Infraääni

On sovittu, että infraäänestä puhutaan silloin, kun äänen taajuus (Hz) on alle 20 Hz. Voimakkuudesta (dB) riippuen infraääni on joko kuultavaa tai jää kuulokynnyksen alapuolelle. Sitä on jatkuvasti joka puolella ympärillämme, niin luonnossa, omassa kehossamme kuin erilaisissa teollisissa prosesseissakin. Altistumme ei-kuultavalle infraäänelle väistämättä joka päivä.

Infraääneen liitetään helposti tarpeetonta mystiikkaa. Infraäänen mystisyys voi johtua osittain siitä, että perusopetuksessamme on pitkään esitetty infraääni äänenä, jota ei voi kuulla. Tämä ei pidä paikkansa, infraäänen voi kuulla, mikäli sen taso on riittävän kova. Koska tutkimukset ovat osoittaneet, että kovatasoisella kuultavalla infraäänellä voi olla haitallisia terveysvaikutuksia, voi syntyä helposti väärä käsitys siitä, että infraääni ei-kuultunakin aiheuttaisi haittaa. Näin ei kuitenkaan tutkimusten mukaan ole.

Kuultava infraääni

Infraäänen voi kuulla, mikäli äänen voimakkuus (dB) on tarpeeksi kova, kuten esimerkiksi räjäytyksien yhteydessä. Infraäänten kuulokynnys on varsin korkea: äänenpaineen tulee olla 90 – 120 dB, jotta infraääni olisi korvin kuultavissa. Kovat ja niin ollen kuultavat infraäänet ovat ympäristössämme harvinaisia. Niitä muodostuu esimerkiksi tykistön laukauksissa ja ajettaessa autolla yli 100 kilometriä tunnissa auton ikkuna auki.

Ei-kuultava infraääni

Alle kuulokynnyksen olevia, eli ei-kuultavia, infraääniä esiintyy joka puolella ympäristössämme. Niitä syntyy esimerkiksi ilmakehän paineenvaihtelusta, tuulesta, rakenteiden värähtelystä, keinumisesta tai vaikkapa juoksuaskelista tietynlaisella alustalla. Alle kuulokynnyksen jääviä infraääniä syntyy myös erilaisissa teollisissa prosesseissa, kuten tuulivoimaloissa. Tuulivoimaloiden infraäänenpainetaso jää tutkimusten mukaan merkittävästi kuulokynnyksen alle.

Tuulivoimaloiden infraääni

Tähän saakka laajinta kansainvälistä tuulivoimaloiden infraäänenpainetasoja koskevaa tutkimusta edustaa Tachibanan ym. (2014) Japanissa toteuttama tutkimus. Tutkimuksessa mitattiin noin kolmen vuoden aikana ääntä 29 tuulipuistossa ja yhteensä 164 eri pisteessä ulkona. Kyseessä olivat pääasiassa 1 – 3 MW voimalat noin 100 – 1000 metrin etäisyydellä mittauspisteistä. Mittaustulosten mukaan infraäänten tason jäivät selkeästi alle kuulokynnyksen. Näin ollen tuulivoimalan infraääni alittaa kuulokynnyksen myös sisätiloissa , koska ääni ei voi vahvistua siirryttäessä ulkoa sisätilaan.

Samaan lopputulokseen on päädytty myös muissa tuulivoimaloiden infraäänenpainetasoja mittaavissa tutkimuksissa. Suomessa tuulivoimaloiden infraääntä on mitattu muun muassa keväällä 2017 kahdessa eri selvityksessä, yhdessä hallituksen ja yhdessä Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimesta. Molemmissa mittauksissa tuulivoimaloiden infraäänten on osoitettu olevan reilusti alle infraäänen kuulokynnyksen. Tuulivoiman ääni ei kummassakaan tutkimuksessa tehtyjen mittausten mukaan eroa muista meitä ympäröivistä infraäänistä: se on samalla tasolla kaupunkiympäristössä mitattujen infraäänitasojen kanssa ja huomattavasti alle infraäänitason, joka vallitsee esimerkiksi ruotsinlaivalla tai henkilöautossa ajon aikana, asunnossa puuvälipohjan päällä käveltäessä tai pesukoneen lingotessa. (Hongisto & Oliva 2017; Lanki ym. 2017.)

Hallituksen infraäänimittaukset toteutettiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johdolla. Mittaukset ovat osa laajempaa tuulivoiman terveysvaikutuksiin perehtyvää selvitystä. STY:n tilaamat mittaukset toteutti Turun ammattikorkeakoulu.

Suomessa tuulivoiman infraäänen terveysvaikutuksia on tutkittu kokonaisvaltaisesti valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa (2020), jossa infraäänen vaikutusta selvitettiin kattavasti äänen pitkäaikaismittauksen, tuulivoima-alueille suunnattujen kyselytutkimusten sekä kuuntelu- ja fysiologisten kokeiden avulla. Tutkimustulokset vahvistavat aiempia tieteellisten tutkimusten tuloksia, joiden mukaan tuulivoiman infraäänellä ei ole vaikutuksia terveyteen. (Valtioneuvosto 2020.)

Onko infraäänellä terveysvaikutuksia?

Tieteellisen tutkimuksen mukaan myöskään infraäänellä ei ole osoitettu olevan terveysvaikutuksia niin kauan, kun sitä ei voi korvin kuulla. Infraääni on samanlaista ääntä kuin mikä tahansa muu ääni, ja sitä koskevat samat lainalaisuudet. Tiedeyhteisön näkemys asiasta tähän saakka tehdyn tutkimuksen nojalla on, että millä tahansa äänellä on todennäköisesti terveysvaikutuksia vasta kun ääni on korvin kuultavissa, eli kun äänenpainetaso ylittää kuulokynnyksen. (Hongisto & Oliva 2017.)

Suomen hallitus teetti keväällä 2017 selvityksen tuulivoimaloiden äänen ja erityisesti infraäänen vaikutuksesta ihmisten terveyteen. Selvityksen toteuttivat yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT, Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsingin yliopisto ja Helsinki Ear Institute. Selvityksessä toteutettiin laaja kirjallisuuskatsaus kansainvälisestä tutkimuksesta ja tuulivoiman äänimittauksia suomalaisissa tuulivoimapuistoissa sekä vertailun vuoksi äänimittauksia myös muissa ympäristöissä.

Hallituksen tilaaman selvityksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamat infraäänitasot ovat samaa tasoa, tai alhaisempia, kuin tuulivoimaloiden läheisyydessä ja kaupunkikeskustoissa. Kirjallisuuskatsauksen mukaan ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että vastaavan tasoinen infraääni aiheuttaisi terveyshaittaa. Myöskään tähän saakka tehdyissä väestötutkimuksissa ei ole havaittu, että oireilu olisi tuulivoima-alueilla yleisempää kuin muualla. (Lanki ym. 2017.)

Lue lisää:

Valtioneuvosto: Infraääni ei selitä tuulivoimaan liitettyä oireilua – tutkimushankkeen loppuraportti

Tuulivoimaloiden infraäänet ja niiden terveysvaikutukset (Hongisto & Oliva 2017)

Tuulivoimaloiden äänen sääntely

Suomalaiset viranomaiset panostavat kattavasti tuulivoimaloiden äänen sääntelyyn. Suomessa säädetään tuulivoimaloiden äänentasoista Valtioneuvoston asetuksella tuulivoimamelun ohjearvoista (1107/2015), jotka määrittävät sallitun kuultavan äänentason piha-alueella. Asetuksessa tuulivoimaloille on säädetty 5-10 dB tiukemmat ohjearvot kuin muille ympäristömelun lähteille valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Tuulivoimaloiden ääntä valvotaan näin ollen tiukemmin kuin muita ihmistoimintoja. Tiukemmilla ohjearvoilla huomioidaan tuulivoimalan äänen erityispiirteet, kuten äänen ajallinen vaihtelu.

Sosiaali- ja terveysministeriön sisätiloissa sallittuja ääniä koskeva ohjearvoasetus (545-2015) koskee tuulivoimaa siinä missä muitakin äänilähteitä. Suunnitteilla olevien tuulipuistojen äänen leviäminen lähiympäristöön mallinnetaan suunnitteluvaiheessa. Tuulivoimaloiden äänen mallintamiseen ja mittaamiseen on olemassa ympäristöministeriön kattava ohjeistus (Ympäristöministeriö, 2014). Mallinnusohjeissa suositellaan käyttämään huomattavasti tiukempia raja-arvoja kuin Euroopassa pääasiassa käytetään.

Mallinnukset ja mittaukset vastaavat tosiaan hyvin
Mallinnusohjeita on testattu Suomessa myös käytännössä. Vuosien 2014 – 2015 aikana on mitattu tuulivoimaloiden ääntä useassa käynnissä olevassa tuulipuistossa. Samaan aikaan tuulivoimaloiden ääni on mallinnettu edellä mainittua ohjeistusta käyttäen. Tulokset osoittavat, että mallinnustulokset vastaavat erittäin hyvin mittaustuloksia, mallinnuksen hieman liioitellessa matalia taajuuksia. (Hongisto, Keränen & Oliva 2017.)

Ympäristöministeriö on julkaissut kolme ohjetta tuulivoimaloiden melun mitoittamiseen ja todentamiseen. Ohjeet tulevat voimaan 28.2.2014 ja ovat voimassa toistaiseksi.

Ääniohjearvot 2015

 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 1107/2015

Muuta

 WHO noise guidelines (2018)

Siirry takaisin sivun alkuun