Tuulivoima

Lue tuulivoimatuotannosta, tuulivoimahankkeen vaikutuksista ja sen eri vaiheista sekä tuulivoimatuotannon taloudellisuudesta.

Sähkösopimukset

Tuulivoiman tuottaja tekee sopimuksen sähköverkkoon liittymisestä ja sähkönsiirrosta sen verkonhaltijan kanssa, jonka alueelle tuulivoimala tai tuulipuisto aiotaan rakentaa. Verkonhaltija veloittaa tuottajalta liittymismaksun, jonka perusteet ovat erilaisia eri yhtiöissä. Suurimmat tuulivoimahankkeet kytketään suoraan kantaverkkoon.

Verkonhaltija veloittaa sähköntuottajilta siirtotariffia, joka muodostuu kiinteästä maksusta ja energiamaksusta, joka voi vaihdella vuorokauden ajankohdan ja vuodenajan mukaan. Siirtotariffit ovat yleensä tuottajille erilaiset kuin kuluttajille. Paikallisen jakeluverkonhaltijan siirtotariffit saa selvitettyä joko suoraan jakeluverkonhaltijalta, kantaverkkoyhtiöstä (Fingrid) tai Energiavirastosta.

Siirtotariffi ja liittymismaksut kannattaa selvittää jo tuulivoimaprojektin alkuvaiheessa, kun mahdollisia voimalaitoksen sijaintipaikkoja vertaillaan ja kannattavuuslaskelmia tehdään.

Neuvottelut verkonhaltijan kanssa

Verkonhaltija on velvoitettu liittämään verkkoon uusiutuvan sähkön tuottajan, jonka laitos täyttää verkon tekniset vaatimukset. Verkkoonliitynnästä tulee neuvotella sähköverkon haltijan kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jakeluverkkoon voidaan liittää vain suhteellisen pieniä tuulivoimalapuistoja, suurempien tuulipuistojen tekniset vaatimukset nousevat ja ne tulee liittää suoraan alue- tai kantaverkkoon.

Yli 250 MW tuulipuistot liitetään aina 400 kV jännitteiseen kantaverkkoon. Usein myös 100 – 250 MW tuulipuistot liitetään verkkoteknisten näkökulmien vuoksi suurjänniteverkkoon. Alle 100 MW:n tuulipuistot voidaan liittää 110 kV verkkoon, kunhan verkon riittävyys on tarkistettu. Fingrid vastaa kantaverkosta ja tekee tarvittavat kantaverkon verkkotarkastelut hankevastaavan kanssa.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin verkkoon liittymisestä löytyy selkeät ohjeet yrityksen sivuilta.

Verkkoon liittymisen kustannukset

Suomen lainsäädännön mukaan uuden sähköntuottajan, jonka tuotantolaitos on yli 2 MW, on katettava verkon vahvistamisen kustannukset niiltä osin, kuin verkkoa joudutaan vahvistamaan yksinomaan tuotantolaitoksen takia. Kantaverkkoyhtiö Fingridin liittymiskustannukset löytyvät heidän verkkosivuiltaan.

Verkon vahvistamisen ja verkkoon liittymisen aikataulu voivat olla tällä hetkellä (10/2023) yllättävän pitkät suuren tuulivoimahankemäärän ja verkon paikoin rajallisen kapasiteetin vuoksi. Tästäkin syystä verkkoyhtiön kanssa kannattaa keskustella hyvissä ajoin ja käydä säännöllistä keskustelua verkkoyhtiön kanssa hankkeen aikatauluista. Kantaverkon ajankohtaista tilannetta voi tarkastella myös itse Fingridin verkkokiikarissa.

Tuotetun sähkön myynti

Tuulivoimayhtiö voi myydä kaiken tuottamansa sähkön sähkömarkkinalle, omistajayhtiöilleen omakustannehintaan (ns. Mankala-toimintamalli) tai esimerkiksi pitkäaikaisella sähkönmyyntisopimuksella suurelle sähkön käyttäjälle. Näissä kaikissa menettelyissä käytetään yleensä apuna tasehallintaan erikoistunutta yritystä.

Pientuulivoiman tuottajan tulee tehdä sähkönmyyntisopimus sähköyhtiön kanssa, jos sähköä tuotetaan enemmän kuin kulutetaan. Sähköä ostavan sähköyhtiön ei ole pakko olla alueella toimiva sähköyhtiö. Tänä päivänä on jo useita sähköyhtiöitä, jotka ovat halukkaita ostamaan pientuottajien sähköä. Ellei sähkölle löydy ostajaa, voi tuottaja sopia paikallisen sähköyhtiön kanssa siitä, että sähköä siirtyy pieniä määriä verkkoon ilmaiseksi. Tuulivoimasähkön myyntisopimusta ei tarvita, jos tuottaja kuluttaa kaiken tuulivoimalaitoksen tuotannon itse.

Jokainen yli yhden megavolttiampeerin voimalaitos puolestaan on velvoitettu selvittämään sähkötaseensa Fingridille. Varmennetusta tuulivoimatuotannosta myönnettyjä sähkön alkuperätakuita on mahdollista myydä markkinoilla.

Lähteet:

Energiavirasto, sähkön alkuperätakuu

Fingrid

Siirry takaisin sivun alkuun