Tuulivoimaloiden kaavoitus
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) kaava- ja lupajärjestelmä asettaa puitteet Suomessa kaikelle rakentamiselle. Kaavoitus perustuu kaavahierarkiaan, jossa yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavaa. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavaa ja yleiskaava ohjaa asemakaavaa.
Tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttää hankkeen laadusta ja sijaintipaikasta riippuen joko tuulivoimaosayleiskaavaa, asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua. Vain pienet, kotitalouskäyttöön tarkoitetut, tuulivoimalat voidaan toteuttaa suoraan rakennus- tai toimenpideluvalla.
Maankäyttö- ja rakennuslain (134/2011, pykälät 77a-77c) muutos sallii tietyin edellytyksin rakennusluvan myöntämisen tuulivoimalalle suoraan yleiskaavan perusteella. Tuulivoimahankkeet suunnitellaankin tänä päivänä pääasiassa tuulivoimaosayleiskaavoilla. Pienemmissä hankkeissa myös suunnittelutarveratkaisun käyttäminen on mahdollista. Asemakaavoitus tulee lähinnä kyseeseen silloin, kun tuulivoimahanketta suunnitellaan alueelle, jossa on jo voimassa oleva asemakaava.
Lainsäädännön mukaan kaava voidaan laajentaa täyttämään myös YVA-lain vaatimukset, jolloin erillistä YVA-menettelyä ei tarvita, vaan se tehdään kaavoituksen yhteydessä.
Tuulivoimaosayleiskaava
Kunta vastaa aina alueensa kaavoituksesta, mutta voi vuoden 2011 lakimuutoksen mukaisesti veloittaa ns. tuulivoimayleiskaavasta syntyvät kustannukset hankkeen kehittäjältä.
Tuulivoimaosayleiskaavat laaditaan yleensä hankekehittäjän, maanomistajan tai vastaavan aloitteesta. Kunta päättää, aloittaako kaavoituksen vai ei. Kaavoitus alkaa suunnittelulla ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatimisella. Tässä vaiheessa määritellään muun muassa kaavan alustavat tavoitteet, selvitystarpeet, vaikutusten arvioinnin laajuus ja suunnitellaan osallistumisen järjestäminen. Kaavoituksen alkamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan.
Valmisteluvaiheessa tehdään tärkeimmät kaavan sisältöä koskevat ratkaisut: tarkennetaan tavoitteita, laaditaan tai täydennetään selvityksiä, suunnitellaan kaavaratkaisun periaatteet ja vaihtoehdot sekä selvitetään niiden vaikutuksia. Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ja järjestetään yleisötilaisuus, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on tilaisuus mielipiteen esittämiseen. Viranomaiset ja yhteisöt antavat kaavaluonnoksesta lausuntonsa. Saatua palautetta hyödynnetään kaavaehdotuksen laadinnassa.
Kaavaehdotuksen valmistuttua se asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osalliset ja kunnan asukkaat voivat tehdä siitä muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä. Kaavan laatija tekee muistutuksista ja lausunnoista yhteenvedon ja esittää, onko kaavaehdotusta tarpeen niiden johdosta tarkistaa. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville, jos siihen tehdään merkittäviä muutoksia tässä vaiheessa. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Osayleiskaavoitusprosessin aikana tehdään laajasti selvityksiä mm. tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista. Kaava voidaan laajentaa täyttämään myös YVA-lain vaatimukset, jolloin erillistä YVA-menettelyä ei tarvita, vaan se tehdään kaavoituksen yhteydessä.
Suunnittelutarveratkaisu
Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovellettaessa on otettava huomioon niiden tarkoitus eli suunnittelemattomasta maankäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Tuulivoimala voidaan toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla, jos alueen ja sen ympäristön käyttö ja ympäristöarvot eivät aseta tuulivoimarakentamiselle rajoituksia, eikä tuulivoimarakentamisen ja muun alueiden käytön välillä ole merkittävää yhteensovittamistarvetta.
Suunnittelutarveratkaisua haetaan kunnalta.
Suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä kuullaan naapureita ja muita, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa vaikuttaa sekä pyydetään tarvittaessa lausunnot ELY-keskukselta, muilta valtion viranomaisilta ja maakunnan liitolta, jos suunnittelutarveratkaisu koskee merkittävästi niiden toimialaa.
Alueen soveltuvuus tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi tulisi lähtökohtaisesti ratkaista kaavalla. Oikeuskäytäntö on osoittanut, että suunnittelutarveratkaisun ja tuulivoimarakentamista suoraan ohjaavan yleiskaavan tai asemakaavan välistä rajaa vedettäessä tuulivoimaloiden lukumäärää tärkeämpi arviointiperuste on tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen sijaintipaikan ja sen ympäristön ominaisuudet, tuulivoimaloiden koko ja suhde ympäröiviin alueisiin.
Lisätietoa:
Kaavio tuulivoiman luvittamisesta Suomessa
Lähteet:
Ympäristöministeriö, 2016. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu