Yleistä merituulivoimasta
Teollisen kokoluokan tuulivoima jaetaan maa- ja merituulivoimaan sen mukaan, missä voimaloiden perustukset ovat ja missä tuulivoimaloiden sähkökaapelit kulkevat. Merituulivoimaloiden perustukset ovat merenpohjassa tai kelluvia ja niiden sähkökaapeli kulkee merenpohjassa. Myös keinosaarille rakennetut voimalat saatetaan luokitella merituulivoimaksi, mikäli niiden sähkökaapeli kulkee merenpohjassa.
Merituulivoimalat eivät poikkea ulkonäkönsä puolesta maatuulivoimaloista. Niissäkin on torni sekä kolme lapaa. Tämän päivän merituulivoimalat ovat vain huomattavasti suurempia kuin maatuulivoimalat, ja suhteessa torniin roottori on suurempi kuin maatuulivoimaloissa. Lisäksi niiden perustukset ja osa tornista on merenpinnan alla. Merituulivoimahankkeen suunnittelu, rakentaminen sekä käyttö ja kunnossapito poikkeavat merkittävästi maatuulivoimasta. Merituulivoimahankkeessa tehdään aina myös vedenalaista suunnittelua ja rakentamista. Sekä rakennus- että käyttövaiheessa ajoittain haastavat merelliset sääolosuhteet asettavat rajoituksensa toiminnalle: voimalan luo ei välttämättä aina ole pääsyä esimerkiksi kovan merenkäynnin tai kelirikon vuoksi.
Merituulivoima Suomessa
Suomessa on tällä hetkellä yksi merituulivoimapuisto, jonka voimaloiden perustukset on rakennettu meren pohjaan. Porin Tahkoluodon merituulivoimapuistossa on yhteensä 11 tuulivoimalaa, joista ensimmäinen on valmistunut vuonna 2010 ja loput 10 vuonna 2017. Suomen Hyötytuulen omistaman tuulipuiston kokonaisteho on 44,3 MW. Lisäksi Kemin Ajoksen tuulipuiston 13 tuulivoimalasta kahdeksan on rakennettu sataman edustalle keinosaarille. Keinosaarille rakennettujen voimaloiden yhteenlaskettu teho on 26,4 MW. Ajoksen tuulipuiston omistaa Ikea.
Suomessa on parhaillaan kehitteillä useita merituulivoimahankkeita (ks. Suomen uusiutuvien suunnitteilla olevien hankkeiden lista). Suunnittelun eri vaiheissa olevien hankkeiden yhteenlaskettu teho on yhteensä useita tuhansia megawatteja. Merituulivoiman tuotantokustannusten laskun myötä kiinnostus merituulivoimaa kohtaan on voimakkaassa kasvussa myös Suomessa.
Merituulivoima maailmalla
Merituulivoima kasvaa tällä hetkellä maailmalla kovaa vauhtia, vuoden 2024 lopussa sen kokonaiskapasiteetti oli 78,5 gigawattia (WFO 2025). Merituulivoimaloiden määrä on vielä pieni verrattuna maatuulivoimaloiden määrään: kaikista maailman tuulivoimaloista suuruusluokkaa 5 prosenttia on merituulivoimaloita. Kiina on merituulivoimamarkkinoiden veturi, siellä on tällä hetkellä (2024) puolet maailman merituulivoimakapasiteetista. Merituulivoiman mahtimaita Euroopassa ovat Iso-Britannia ja Saksa. Euroopassa lisäksi Alankomaat, Tanska ja Belgia ovat olleet aktiivisia merituulivoiman saralla.
Maailmanlaajuisen merituulivoiman kumulatiivisen kapasiteetin ennustetaan nousevan 394,4 gigawattiin vuoteen 2033 mennessä, josta Euroopan osuus on 45 prosenttia (WFO 2025).