Yleistä merituulivoimasta
Teollisen kokoluokan tuulivoima jaetaan maa- ja merituulivoimaan sen mukaan, missä voimaloiden perustukset ovat ja missä tuulivoimaloiden sähkökaapelit kulkevat. Merituulivoimaloiden perustukset tukeutuvat tai ankkuroidaan merenpohjaan ja niiden sähkökaapeli kulkee merenpohjassa. Myös keinosaarille rakennetut voimalat saatetaan luokitella merituulivoimaksi, mikäli niiden sähkökaapeli kulkee merenpohjassa.
Merituulivoimalat muistuttavat ulkoisesti maalla käytettäviä voimaloita, mutta suhteessa torniin roottori on suurempi kuin maatuulivoimaloissa. Lisäksi niiden perustukset ovat pääosin merenpinnan alla. Merituulivoimahankkeen suunnittelu, rakentaminen sekä käyttö ja kunnossapito poikkeavat merkittävästi maatuulivoimasta. Merituulivoimahankkeessa tehdään aina myös vedenalaista suunnittelua ja rakentamista. Sekä rakennus- että käyttövaiheessa ajoittain haastavat merelliset sääolosuhteet asettavat rajoituksensa toiminnalle: voimalan luo ei välttämättä aina ole pääsyä esimerkiksi kovan merenkäynnin tai kelirikon vuoksi.
Merituulivoima Suomessa
Suomessa on tällä hetkellä yksi merituulivoimapuisto, jonka voimaloiden perustukset on rakennettu meren pohjaan. Porin Tahkoluodon merituulivoimapuistossa on yhteensä 11 tuulivoimalaa, joista ensimmäinen on valmistunut vuonna 2010 ja loput 10 vuonna 2017. Suomen Hyötytuulen omistaman tuulipuiston kokonaisteho on 44,3 MW. Lisäksi Kemin Ajoksen tuulipuiston 13 tuulivoimalasta kahdeksan on rakennettu sataman edustalle keinosaarille. Keinosaarille rakennettujen voimaloiden yhteenlaskettu teho on 26,4 MW. Ajoksen tuulipuiston omistaa Ikea.
Suomessa merituulivoimahankkeita suunnitellaan sekä aluevesille että talousvyöhykkeelle. Valtion aluevesien käytöstä Suomessa vastaa Metsähallitus, joka on valtion liikelaitos. Suomen talousvyöhyke on kansainvälistä merialuetta, jonka taloudelliseen hyödyntämiseen Suomen valtiolla on oikeus. Ahvenanmaan aluevesistä vastaa Ahvenanmaan maakuntahallitus.
Aluevesillä mahdollisia hankekehitysalueita on yhdeksän (tilanne vuonna 2025). Loppuvuodesta 2022 Metsähallituksen järjestämässä kilpailutuksessa valittiin Vattenfall toteuttamaan Korsnäsin merituulivoimahanketta. Vuonna 2023 Valtioneuvosto hyväksyi lisäksi viisi aluevesillä sijaitsevaa merituulivoima-aluetta, jotka Metsähallitus voi kilpailuttaa oman toimintamallinsa mukaisesti. Näiden lisäksi Metsähallitus on tehnyt varaussopimuksia suoraan tuulivoimayhtiöiden kanssa kolmesta hankekehitysalueesta (Tahkoluodon laajennus, Pooki (ent. Suurhiekka) ja Maanahkiainen.
1.1.2025 Suomessa astui voimaan uusi laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä. Uuden lainsäädännön mukaan Valtioneuvosto valitsee merituulivoima-alueet ja Energiavirasto hoitaa alueiden kilpailutuksen.
Suomessa on parhaillaan kehitteillä useita merituulivoimahankkeita. Tutustu suunnitteilla olevien hankkeiden listaan.
Merituulivoima maailmalla
Merituulivoima kasvaa tällä hetkellä maailmalla kovaa vauhtia, vuoden 2024 lopussa sen kokonaiskapasiteetti oli 78,5 gigawattia (WFO 2025). Kiina on merituulivoimamarkkinoiden veturi, siellä on tällä hetkellä (2024) puolet maailman merituulivoimakapasiteetista. Merituulivoiman mahtimaita Euroopassa ovat Iso-Britannia ja Saksa. Euroopassa lisäksi Alankomaat, Tanska ja Belgia ovat olleet aktiivisia merituulivoiman saralla.
Maailmanlaajuisen merituulivoiman kumulatiivisen kapasiteetin ennustetaan nousevan 394,4 gigawattiin vuoteen 2033 mennessä, josta Euroopan osuus on 45 prosenttia (WFO 2025).