Tuulivoiman taloudelliset vaikutukset kunnassa
Tuulivoimainvestoinnit tuovat kuntaan paitsi työpaikkoja ja maanvuokratuloja myös merkittävän kiinteistöverotulon. Tältä sivulta löydät tietoa tuulivoimaloiden taloudellisista vaikutuksista kunnille.
Tuulivoimaloiden kiinteistövero
Selvityksen mukaan Suomeen vuoden 2018 loppuun mennessä rakennettu tuulivoima tuo kunnille koko 20 vuoden elinkaarensa aikana yhteensä yli 400 miljoonan euron kiinteistöverotulot. Yksittäisen kunnan saamat verotulot riippuvat voimalan rakennuskustannuksista, tuulipuiston tehosta sekä kunnan määrittämästä veroprosentista.
Mikäli voimalaitoksen teho on alle 10 megavolttiampeeria (MVA), määräytyy voimalaitoksen kiinteistövero kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, joka vuonna 2018 oli Manner-Suomessa keskimäärin 1,06, ja vaihteli kunnasta riippuen välillä 0,93 – 1,80. Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen veroprosentin rakennuksille ja rakennelmille, jotka kuuluvat voimalaitokseen ja ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen. Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti voi olla enintään 3,1 %. Tuulivoimaloita voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti koskee silloin, kun yksittäisen voimalan tai tuulipuiston teho ylittää 10 MVA.
Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavia ovat perustukset, torni sekä konehuoneen runko
Vuoden 2017 loppuun asti, mikäli yksittäisen tuulivoimalan teho olisi ollut yli 10 MVA, olisi siihen sovellettu voimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia. Vuoden 2018 alussa voimaan astuneen lakimuutoksen mukaan voimalaitoksen tehoa ei tarkastella enää yksittäisen voimalaitoksen vaan sen verkkoliittymispisteen tehon mukaan. Vuoden 2018 alusta alkaen yksittäisen tuulivoimalan kiinteistövero on siten määräytynyt kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan ja tuulipuistossa sijaitsevan voimalan kiinteistövero voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan silloin, kun tuulipuiston teho on ylittänyt 10 MVA.
Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaa rakennelmaa ovat perustukset, torni sekä konehuoneen runko. Koneet ja laitteet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin. Nyrkkisäännön mukaan maatuulivoimalan investointikustannuksista noin 30 % kuuluu kiinteistöveron piiriin. Merituulivoimalassa on kalliimmista perustuksista johtuen maatuulivoimalaan verrattuna noin kolminkertainen määrä kiinteistöverotettavaa rakennelmaa.
Kiinteistöverotukseen tehtiin muutoksia vuonna 2013 ikäalennuksen ja minimiverotusarvon osalta. Tällä hetkellä tuulivoimalan ikäalennus on 2,5 %. Verotusarvo laskee tämän verran vuodessa, kunnes saavuttaa 40 % minimiverotusarvon. Nykyaikaisen voimalan käyttöikä on yli 30 vuotta, joten uusimmat voimalat ehtivät elinikänsä aikansa saavuttaa kiinteistöverotuksen minimiverotusarvon. Minimiverotusarvo saavutetaan voimalasta riippuen vuonna 24 tai 25, jonka jälkeen voimalasta maksetaan sen investointikustannuksesta riippuen kiinteistöveroa vuosittain noin 15 000 – 18 000 euroa.
Kuinka paljon tuulivoimaloiden kiinteistöveroa maksetaan?
Tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa yli 400 000 euroa / voimala, mikäli kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin. Suurin osa Suomen tuulivoimaloista sijaitsee tuulipuistoissa ja niitä verotetaan voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan.
Jos tuulivoimala ei sijaitse tuulipuistossa, maksetaan siitä kiinteistöveroa kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Yksittäisestä, ei tuulipuistossa sijaitsevasta 3 MW maatuulivoimalasta kunnalle maksettava kiinteistövero on ensimmäisenä vuonna 6 000 – 11 500 euroa. Yksittäinen maatuulivoimala tuottaa kunnalle kiinteistöveroa elinkaarensa aikana noin 130 000 euroa.
Tuulivoimalat tuovat kunnalle merkittävät kiinteistöverotulot
Yhteensä 25 prosenttia Suomen kunnista sai tuulivoimasta kiinteistöverotuloja 2023: tuuli- ja aurinkovoimalat toivat kiinteistöveroa kuntiin yhteensä 36 miljoonaa euroa. Yli puoli miljoonaa euroa kiinteistöverotuloa saaneita kuntia oli vuonna 2023 yhteensä 19 kappaletta. (Vero.fi)
Alla olevassa taulukossa on esitetty viiden suurimmat tuulivoimaloiden kiinteistöverotulot saavan kunnan vuoden 2023 kiinteistöverokertymä (www.vero.fi). Kunnan saama kiinteistöveron suuruus riippuu tuulipuistojen koosta (voimaloiden lukumäärästä, joka vaikuttaa kokonaisinvestoinnin suuruuteen sekä veroprosenttiin), iästä ja investointikustannuksesta sekä kunnan kiinteistöveroprosenteista. Tuulivoima onkin merkittävä kiinteistöverotulon lähde etenkin pienissä kunnissa, joissa tuulivoimaloita on useita.
Kunta | Voimaloita 2022 lopussa | Kiinteistövero 2023 |
| Pyhäjoki | 112 | 4,1 milj euroa |
| Kalajoki | 107 | 3,7 milj euroa |
| Kannus | 61 | 2 milj euroa |
| Simo | 64 | 1,6 milj euroa |
| Raahe | 74 | 1,3 milj euroa |
| Yhteensä | 418 | 12,8 milj euroa |
Lataa Tuulivoimaloiden kiinteistövero -pdf
Lue Kiinteistöveron määräytymisestä
Lähteet:
Maanvuokratulot
Suomessa on jo suuri joukko maanomistajia, jotka saavat lisätuloa tuulivoimasta. Tuulivoima sijoittuu Suomessa tyypillisimmin ennestään muokattuun metsätalousmaastoon, ja maanomistajan näkökulmasta tuulivoiman tuoma tuotto on parempi kuin saman alueen tuotto metsätalouskäytössä. Tuulivoimalan välitön lähiympäristö raivataan puustosta vapaaksi, mutta pääsääntöisesti alue säilyy metsätalouden, virkistystoiminnan ja muun toiminnan käytössä. Sen lisäksi, että tuulivoima tuo maanomistajalle vuokratuloja, helpottaa se myös metsänhoitoa: tuulivoimaloita varten rakennetut ja parannetut tiet helpottavat myös puukuljetuksia.
Korvauksia maanomistajille myös ilmatilan käytöstä
Tuulivoimalat tarvitsevat fysiikan lakien vuoksi etäisyyttä välilleen – tuulivoimalan lapojen taakse syntyy turbulenssia, joka heikentää liian lähelle rakennetun seuraavan voimalan tuotantoa. Etenkin osassa Suomea maanomistus on pirstaloitunutta, joten syntyy tilanteita, joissa yhden maanomistajan maalla on tuulivoimala, mutta naapuri ei voi sellaista omalle maalleen rakentaa voimaloiden vaatiman etäisyyden vuoksi. Tästä syystä alalla on omaksuttu käytäntö, että korvausta maksetaan laajemman maa-alueen omistajajoukolle kuin vain voimalan varsinaisen sijoituspaikan omistajalle.
Suomen Tuulivoimayhdistys suosittelee, että korvausta maksetaan roottorin halkaisijaa viisinkertaisesti vastaavalla etäisyydellä voimalasta. Modernien voimaloiden roottorin halkaisija on jopa 170 metriä, joten voimalasta piirretään ympyrä suuruusluokaltaan 600 – 850 metrin päähän, ja korvaus jaetaan piirtyvän ympyrän sisään jääville maanomistajille
Työpaikat
Tuulivoimarakentamisessa erityisesti maanrakennustöiden osalta käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallista työvoimaa, eikä suuren perustuksen betoniakaan tuoda matkojen takaa. Moni paikallinen maanrakennusalan yrittäjä onkin voinut kasvattaa toimintaansa tuulivoimatyömaiden myötä. Koko tuulipuiston elinkaaren ajan on paljon kysyntää majoitus-, ravintola- ja muille tuulivoima-alan ulkopuolisille palveluille. Etenkin rakennusaikana tuulivoimaloiden pystyttämiseen erikoistuneet työmiehet piristävät paikallista elinkeinoelämää huomattavasti. Esimerkiksi Iissä ja Sodankylässä majoituskapasiteetti on ollut kovassa käytössä vuosien ajan tuulivoimahankkeiden ansiosta.
Tuulivoiman suurin työllistävä vaikutus tulee voimaloiden käytöstä ja kunnossapidosta. Nyrkkisäännön mukaan kymmenisen voimalaa vaatii kaksi huoltajaa työssäkäyntialueelle. Voimalatoimittajat ovat perustaneet kattavan huoltoverkoston ympäri maata Sodankylästä Hyrynsalmelle, Iistä Luhankaan ja Haminaan. Voimalavalmistajat ovat rekrytoineet kymmeniä ja kymmeniä huoltoteknikoita viime vuosina, ja moni onkin voinut palata kotiseudulleen saatuaan töitä tuulivoima-alalta.
Tuulivoima työllistää monessa vaiheessa
Kokonaisuudessaan tuulivoiman työllisyysvaikutukset Suomessa muodostuvat tuulivoimahankkeiden suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta, sekä tuulivoimaloissa käytettävien komponenttien ja materiaalien teollisesta valmistamisesta. Suomeen vuoden 2018 loppuun mennessä rakennettu tuulivoimakapasiteetti (noin 2 000 MW) luo 20 vuoden elinkaarensa aikana työtä suomalaisille 55 800 henkilötyövuoden verran. Tuulivoimatuotannon suora työllistävä vaikutus on 2 600 henkilötyövuotta kerrannaisvaikutusten tuodessa työtä reilun 53 000 henkilötyövuoden edestä.
Suomeen 2018 loppuun mennessä rakennettujen tuulivoimaloiden käyttövaiheen aikana henkilötyövuosia syntyy reilu 40 000, joista 2 200 on suoria. Käyttövaiheeseen sisältyvät tuulivoimalan käyttö-, huolto- ja korjaustoimet sekä vakuutukset ja hallinnointi 20 vuoden aikana.
Tuulipuistosta kertyvä yhteisövero
Kunnan saamat hyödyt tuulivoimaloista puhuttavat hankealueilla ja tuulivoimakunnissa. Kiinteistövero on tutumpi asia, mutta yhteisöverosta on kysytty Suomen uusiutuvat ry:ltä usein viime aikoina.
Yhteisöt maksavat tuloveroa niiden veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena laskettavasta voitosta 20 prosentin verokannan mukaan. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt.
Poistojen jaottaminen vaikuttaa voimakkaasti siihen, kuinka paljon yhteisöveroa minäkin vuonna kertyy. Tuulivoimaloiden suuren investointikustannuksen takia poistot ovat merkittävät voimaloiden ensimmäisten käyttövuosien aikana. Poistojen vuoksi tuulipuistosta kertyvän yhteisöveron määrä jää melko pieneksi voimaloiden ensimmäisten toimintavuosien aikana.
Kuntakohtainen henkilöstömäärä vaikuttaa yhteisöveron suuruuteen
Yhteisöveroissa kunnan verovuoden jako-osuus määritetään kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero lisätään tämän kunnan laskentaerään. Sen sijaan, jos yhteisöllä on toimipaikka useassa kunnassa, yhteisön vero lisätään näiden kuntien laskentaeriin yhteisön toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Konsernisuhteessa olevien yhteisöjen verot lasketaan kuitenkin yhteen ja lisätään asianomaisten kuntien laskentaeriin kyseiseen konserniin kuuluvien yhteisöjen toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Näissä tapauksissa siis kuntakohtainen henkilöstön määrä on ratkaiseva tekijä siinä, mihin kuntaan veroa maksetaan.
Koska tuulipuistosta saatava yhteisöveron määrä vaihtelee poistojen takia ja veron saaja ei ole aina voimaloiden sijaintikunta, ei Suomen Tuulivoimayhdistyksen materiaaleissa yleensä käsitellä yhteisöveroa. Myös hankekehittäjien kannattaa miettiä ja laskea tarkkaan, onko perusteltua esitellä hankkeen kehitysvaiheessa kunnalle tulevaa yhteisöverokertymää – etenkin jo hanke mahdollisesti myydään ja asiaa on siksi vaikea varmuudella arvioida hankekehitysvaiheessa.
Suomen uusiutuvien materiaaleissa keskitytään pääasiassa kiinteistöveroon, koska sen saaja on voimaloiden sijaintikunta ja veron määrä on helposti arvioitavissa: Mikäli kunnassa on käytössä voimalaitoksen kiinteistöverolle sallittu maksimiveroprosentti (3,1 %), saa kunta nykyaikaisesta tuulipuistossa sijaitsevasta voimalasta kiinteistöveroa voimalan ensimmäisenä vuonna noin 25 000 – 30 000 euroa. Eli 10 tuulivoimalan tuulipuistosta kiinteistöveroa kunta saa 250 000 – 300 000 euroa/vuosi. Esimerkiksi Kalajoella tuulivoimaloista kertyi kiinteistöverotuloa vuonna 2019 noin 1,8 miljoonaa euroa, joka oli yli 30 % Kalajoen koko vuoden kiinteistöverokertymästä. Lisätietoa kiinteistöverotuksesta löytyy esimerkiksi Uusiutuvat-lehden artikkelista Tuulivoimaloiden kiinteistöveron määräytyminen.