Tuulivoimaloiden kiinteistövero

Tuulivoimaloiden kiinteistöverolla on säännöllisenä ja ennustettavana tulonlähteenä useita hyötyjä kunnalle. Monessa pienemmässä kunnassa tuulivoimaloiden tuomat kiinteistöverotulot ovat kunnan merkittävin kiinteistöveron lähde. Yksittäisen kunnan saamat verotulot riippuvat voimalan iästä, rakennuskustannuksista, tuulipuiston tehosta sekä kunnan määrittämästä veroprosentista. Tuulivoimaloiden kiinteistöverokertymää korotettiin kahdesti viime vuosikymmenellä. Muutosten lopputulemana syntynyt tuulivoiman kiinteistöveron Suomen malli varmistaa sen, että tuulivoimasta saatava hyöty ohjautuu vaikutusten mukaisesti sijaintikuntaan. Suomessa käytössä olevaa mallia pidetään tavoiteltavana myös naapurimaissamme.

Tuulivoimaloiden kiinteistöveron määräytyminen

Mikäli voimalaitoksen teho on alle 10 megavolttiampeeria (MVA), määräytyy voimalaitoksen kiinteistövero kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan., Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen veroprosentin rakennuksille ja rakennelmille, jotka kuuluvat voimalaitokseen ja ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen. Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti voi olla enintään 3,1 %.

Yksittäisen tuulivoimalan kiinteistövero määräytyy kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Tuulipuistossa sijaitsevan voimalan kiinteistövero puolestaan määräytyy voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan silloin, kun tuulipuiston teho on ylittänyt 10 MVA. Valtaosa Suomen tuulivoimaloista verotetaan korkeamman, voimalaitoksen kiinteistöveron mukaan.

Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaa rakennelmaa ovat perustukset, torni sekä konehuoneen runko. Koneet ja laitteet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin. Nyrkkisäännön mukaan maatuulivoimalan investointikustannuksista noin 30 % kuuluu kiinteistöveron piiriin. Merituulivoimalassa on kalliimmista perustuksista johtuen maatuulivoimalaan verrattuna noin kolminkertainen määrä kiinteistöverotettavaa rakennelmaa.

Tuulivoimalan ikäalennus on 2,5 %. Verotusarvo laskee tämän verran vuodessa, kunnes saavuttaa 40 % minimiverotusarvon. Nykyaikaisen voimalan käyttöikä on yli 30 vuotta, joten uusimmat voimalat ehtivät elinikänsä aikansa saavuttaa kiinteistöverotuksen minimiverotusarvon. Minimiverotusarvo saavutetaan voimalasta riippuen käyttövuonna 24 tai 25, jonka jälkeen voimalasta maksetaan sen investointikustannuksesta riippuen kiinteistöveroa vuosittain noin 15 000 – 18 000 euroa.

Kuinka paljon tuulivoimaloiden kiinteistöveroa maksetaan?

Tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa yli 400 000 euroa kutakin voimalaa kohden, mikäli kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin. Suurin osa Suomen tuulivoimaloista sijaitsee tuulipuistoissa ja niitä verotetaan voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan.

Jos tuulivoimala ei sijaitse tuulipuistossa, maksetaan siitä kiinteistöveroa kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Yksittäisestä, ei tuulipuistossa sijaitsevasta 3 MW maatuulivoimalasta kunnalle maksettava kiinteistövero on ensimmäisenä vuonna 6 000 – 11 500 euroa. Yksittäinen maatuulivoimala tuottaa kunnalle kiinteistöveroa elinkaarensa aikana noin 130 000 euroa.

Alla olevassa taulukossa on viiden Suomen suurimman tuulivoimakunnan tuulivoimaloista vuonna 2024 maksettu kiinteistövero. Kunnan saama kiinteistöveron suuruus riippuu tuulipuiston koosta (voimaloiden lukumäärästä, joka vaikuttaa kokonaisinvestoinnin suuruuteen sekä veroprosenttiin), iästä ja investointikustannuksesta sekä kunnan kiinteistöveroprosentista. Tuulivoima onkin merkittävä kiinteistöverotulon lähde etenkin pienissä kunnissa, joissa on paljon tuulivoimaloita.

Lataa faktapaperi pdf-muodossa